| Yhteenveto: | Tässä tutkielmassa tarkastellaan neljää Timo Parvelan Ella-kirjaa crossover- intertekstuaalisuuden eli kaksoisyleisön ymmärrettäväksi tarkoitettujen tekstienvälisten suhteiden kautta. Tarkasteluun valitut teokset ovat Ella ja seitsemän törppöä (2007), Ella ja Sampan urotyöt (2011), Ella ja kaverit vihdoin kolmannella (2020) sekä Ella ja kaverit salaisessa palveluksessa (2016), jota olen käsitellyt myös kandidaatintutkielmassani.
Tässä tutkielmassa analyisoin Ella-kirjoissa ilmeneviä intertekstuaalisia, interfiguraalisia ja intratekstuaalisia piirteitä hyödyntäen lähilukemisen menetelmää. Analyysin tukena ovat crossover-kirjallisuuden ja intertekstuaalisuuden teoriat, ja tukeudun aiempaa crossover- tutkimusta tehneen Maria Laakson metodeihin lastenkirjallisuuden ambivalenttisuuden tunnistamisessa.
Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat:
Mitä intertekstuaalisia viittauksia Parvelan valituista Ella-kirjoista löytyy? Miten intertekstuaalisuuden ja sen alalajien ilmentymät tukevat teosten crossover-ulottuvuutta?
Tutkielman analyysi osoittaa, että aineistosta on havaittavissa lukuisia crossover-ulottuvuutta tukevia intertekstuaalisia, -visuaalisia ja -figuraalisia piirteitä. Käytän tulkinnan ja analyysin tukena termiä ”crossover-intertekstuaalisuus”, jolla viittaan nimenomaan kaksoisyleisöä puhuttelevaan intertekstuaalisuuteen, joka voi jäädä huomaamatta lapsilukijalta.
Crossover-intertekstuaalisuus ilmenee Parvelan teoksissa sekä henkilöhahmojen rakentumisessa että teosten otsikkotasolla eli nimissä ja kansikuvissa. Lisäksi tekstiin on piilotettu aikuislukijalle Laaksoa lainaten ”silmäniskuja”, joiden pohjatekstit ovat ensisijaisesti ainoastaan lasta laajemman kirjallisen ja kulttuurisen tietoisuuden omaavan aikuisen tunnistettavissa.
|
|---|