Inkluusioluokan rakentuminen erityisluokanopettajien kuvaamana

Inkluusio käsitteenä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan ”täyttä osallistumista”. Inkluusion ideologia tavoittelee kaikille tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden arvojen tulisi olla jokaisen ihmisen oikeus, jota monet säädökset ja lait jo puoltavatkin. Opetuksen järjestäjien, kou...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Helenius, Saara, Mäkinen, Essi
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80923
Description
Summary:Inkluusio käsitteenä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan ”täyttä osallistumista”. Inkluusion ideologia tavoittelee kaikille tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden arvojen tulisi olla jokaisen ihmisen oikeus, jota monet säädökset ja lait jo puoltavatkin. Opetuksen järjestäjien, koulujärjestelmän, opetushallinnon sekä opettajien tehtävänä on inklusiivisen kasvatuksen ja opetuksen toteuttaminen, jonka avulla luodaan kaikille yhteinen koulu. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisluokanopettajia, jotka työskentelevät inklusiivisessa oppimisympäristössä, inkluusioluokassa. Tutkimus on laadullinen ja sen tarkoituksena on selvittää, miten inkluusioluokka rakentuu erityisluokanopettajien kokemuksien perusteella. Aineisto kerättiin haastattelemalla ja teemahaastattelurunko rakennettiin kehämäisen kaavion avulla menneisyys - toiminta- todellisuus). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja analyysia tarkennettiin kielen merkitysten näkökulmasta diskurssianalyysillä. Tulokset osoittavat, että inkluusioluokan rakentumiseen menneisyyden näkökulmasta vaikuttavat työyhteisö sekä rehtorin halu muutokseen. Myös täydennyskoulutuksille annettiin merkityksiä oman ajattelun kehittymisen näkökulmasta. Toiminnassa keskeistä olivat monipuoliset pedagogiset järjestelyt sekä työtä tukeva sosiaalinen verkosto. Todellisuuden näkökulmasta tutkimuksen keskeinen tulos on, että yhteisopettajuus on parhaimmillaan voimavara ja pahimmillaan opetusta haittaava tekijä. Tulevaisuudessa inkluusioluokkia tarvitaan yhä enemmän, joten toimivan inkluusioluokan rakentumiseksi resursointi niihin on ensisijaisen tärkeää.