Tandempedagogik - att utveckla språklärarutbildningen blivande språklärares och lärarutbildares uppfattningar

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä tandempedagogiikka voi tuoda opettajankoulutukselle. Tutkimuksessa otetaan selvää tandempedagogiikan laajentamisen mahdollisuuksista opettajankoulutuksessa sekä mallin eduista ja haasteista, jotka kieltenopettajan tulisi tietää jo opettajankoulutukse...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Katainen, Janina
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:swe
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80875
Description
Summary:Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä tandempedagogiikka voi tuoda opettajankoulutukselle. Tutkimuksessa otetaan selvää tandempedagogiikan laajentamisen mahdollisuuksista opettajankoulutuksessa sekä mallin eduista ja haasteista, jotka kieltenopettajan tulisi tietää jo opettajankoulutuksessa. Tutkielman keskeisin käsite on luokkatandem, joka tarkoittaa kahden, suomen- ja ruotsinkielisen, koululuokan välistä yhteistyötä, jossa oppijat oppivat toistensa äidinkieliä pareittain. Tutkimukseen osallistui kaksi henkilöä, joita tässä tutkimuksessa kutsutaan opettajankouluttajaksi ja opettajaopiskelijaksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahden puolistrukturoidun haastattelun avulla syksyllä 2021. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miten tandempedagogiikkaa voitaisiin hyödyntää laajemmin opettajankoulutuksessa? 2. Mitä tandempedagogiikka voi antaa kieltenopettajankoulutukselle? Tutkimukseni tulokset osoittavat, että tandempedagogiikkaa on vaikeaa hyödyntää laajemmassa kontekstissa. Luokkatandem on kielenoppimisen mallina hyvin rajoittunut, eikä sitä voida käyttää esimerkiksi kaksikielisten oppijoiden kielenoppimisessa. Myös yliopistokontekstissa ilmenee haasteita, sillä ruotsinkielisiä opiskelijoita on huomattavasti vähemmän kuin suomenkielisiä opiskelijoita. Tutkimuksessa tuli esille myös monia seikkoja, jotka tulisi huomioida opettajankoulutuksessa, kuten opettajan uuden roolin omaksumisen haaste sekä luokkatandem-mallin kommunikatiivisuuden ja autenttisuuden edut. Näillä tiedoilla tulevat kieltenopettajat olisivat yhtä mallia rikkaampina toteuttamassa kielitietoista pedagogiikkaa.