| Yhteenveto: | Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskus (Movi) on viime vuosina uudistanut kandidaatintutkintoihin kuuluvia kieli- ja viestintäopintojaan. Uusimuotoiset kieli- ja viestintäopinnot koostuvat ilmiölähtöisistä, oikea-aikaisista ja omia opintoja tukevista osakursseista. Yksi näistä kolmesta kurssista on nimeltään Monikielinen vuorovaikutus, jossa yhdistellään useita eri kieliä. Samalla opiskelija suorittaa myös pakolliset kieli- ja viestintäopinnot, jotka kuuluvat jokaiseen kandidaatintutkintoon suomalaisissa yliopistoissa, mukaanlukien pakollisen ruotsin oppimäärän (1039/2013). Uudistuneen kurssimuodon innoittamana tutkin, minkälaisia ajatuksia ruotsin opiskelu herättää Jyväskylän yliopiston suomenkielisissä opiskelijoissa. Lisäksi tarkastelen, millaiseksi he kokevat uudistuneen kurssimuodon sekä monikielisyyden kontekstin.
Tutkimukseni aineisto koostuu seitsemästä puolistrukturoidusta haastattelusta. Analyysimenetelmänä käytän sisällönanalyysiä, tai tarkemmin sanottuna teemoittelua. Haastattelut sekä analyysi on jaettu kolmeen osa-alueeseen: opiskelijoiden kieli-ideologiset näkemykset ruotsin opiskelusta sekä ruotsin kielestä yleisellä tasolla, kokemukset uudistetusta monikielisen vuorovaikutuksen kurssista sekä siitä mitä ajatuksia monikielisyyden käsite opiskelijoissa herättää. Monikielisyyden konteksti kiinnostaa minua, koska kurssi pyrkii nostamaan esiin monikielisyyden käsitettä sekä korostamaan ajatusta siitä, että yksilön kielitaito perustuu ajatukseen kielestä resurssina.
Tutkimustulokseni osoittavat että suomenkielisten opiskelijoiden asenteet ruotsin opiskelua kohtaan ovat hyvin monimutkaisia. Suurin osa informanteista kertoo suhtautuvansa ruotsin opiskeluun tavalla, joka on yhteneväinen yleisen pakkoruotsi-diskurssin kanssa, vaikka heillä ei sinänsä olisi mitään ruotsin kieltä vastaan. Näitä ajatuksia perustellaan useiden kieli-ideologisten näkemysten avulla. Informanttien kertomuksissa korostuvat esimerkiksi kielihierarkian, kielten arvon sekä kieliasenteiden käsitteet. Haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että informanttien käsitykset monikielisyydestä vaihtelevat paljon. Uudistuneet kieli- ja viestintäopinnot koetaan lähtökohtaisesti onnistuneeksi konseptiksi, vaikka opiskelijoilla olikin muutamia kehitysehdotuksia tulevia kursseja varten.
|
|---|