| Yhteenveto: | Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka kielitietoisuus näkyy kielisaarekekoulujen toiminnassa luokanopettajien näkökulmasta. Toisena tarkoituksena oli ottaa selvää, miten luokanopettajat kielisaarekekouluissa ymmärtävät kielitietoisuuden käsitteen.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat:
1. Mitä luokanopettajat kielisaarekekouluissa ajattelevat, että kielitietoisuuden käsite tarkoittaa?
2. Kuinka kielitietoisuus näkyy kielisaarekekoulujen toimintakulttuurissa luokanopettajien mukaan?
Tutkielman aineisto kerättiin kahdella puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastatteluihin osallistuneet henkilöt työskentelivät luokanopettajina kahdessa eri kielisaarekekoulussa. Haastatteluista toinen järjestettiin kasvotusten ja toinen etäyhteydellä Zoom-videopalvelun kautta. Haastattelut toteutettiin ruotsin kielellä, ja ne kestivät noin 40 minuuttia. Haastattelut nauhoitettiin osallistujien luvalla. Kerätty aineisto litteroitiin, ja sitä analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajien käsitykset kielitietoisuudesta liittyvät erityisesti monikielisyyteen ja monikielisiin lapsiin. Opettajat myös liittivät kielitietoisuuden vahvasti yhteen koulun kanssa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kielitietoisuus näkyy eri tavoilla kielisaarekekoulujen toiminnassa. Opettajat nostivat esille erityisesti ruotsin kielen roolin kielisaarekekoulujen toiminnassa: oppilaiden eläessä muuten suomenkielisessä ympäristössä on koulun kiinnitettävä erityistä huomiota ruotsin kielen käyttöön. Tämä nähtiin myös haasteena, ja tutkimuksessa nousikin esiin, että monikielisyyden arvostaminen saattaa olla kielisaarekekouluissa hankalaa, kun ruotsin kielen käyttöä korostetaan niin paljon. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että erilaisista kielitietoisuuteen liittyvistä teemoista keskustellaan kouluissa.
|
|---|