Turvallisuuden tunne musiikinopetuksessa
Kandidaatintutkielmassani teen katsauksen syihin, jotka luovat musiikinopetukseen turvallisuuden ja puolestaan myös turvattomuuden tunnetta niin koulussa kuin taiteen perusopetuksenkin puolella. Esiintymisjännitystä on käsitelty paljon esiintyvän muusikon näkökulmasta, mutta lapset ja nuoret kouluis...
| Päätekijä: | |
|---|---|
| Muut tekijät: | , , , , , |
| Aineistotyyppi: | Kandityö |
| Kieli: | fin |
| Julkaistu: |
2022
|
| Aiheet: | |
| Linkit: | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80734 |
| Yhteenveto: | Kandidaatintutkielmassani teen katsauksen syihin, jotka luovat musiikinopetukseen turvallisuuden ja puolestaan myös turvattomuuden tunnetta niin koulussa kuin taiteen perusopetuksenkin puolella. Esiintymisjännitystä on käsitelty paljon esiintyvän muusikon näkökulmasta, mutta lapset ja nuoret kouluissa ja musiikkioppilaitoksissa jäävät usein näiden tutkimusten ulkopuolelle. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen sekä jännittämisen eri muotoja ja yksilöllisiä persoonallisuuseroja että ryhmädynamiikkaa ja ilmapiiriä. Lisäksi pohdin opettajan roolia turvallisuuden tunteen tukemisessa niin yksilö- kuin ryhmätasolla.
Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat oppilaan itsetunto sekä käsitykset omasta itsestä ja omasta osaamisesta. Lisäksi yksilölliset persoonallisuuden piirteet ja aiemmat kokemukset koskien esimerkiksi ryhmätilanteita ovat merkittävässä roolissa turvallisuuden tunteessa. Opettaja voi yksilöä huomioivalla ja sensitiivisellä pedagogiikalla sekä ryhmän ilmapiiriä tukemalla auttaa turvallisuuden tunteen kehittymistä ja säilymistä. Jännittämisen osuutta ei pidä vähätellä ja sen käsittelyä sekä kohtaamista tulee aktiivisesti harjoitella. Tärkeintä on jännittämisen normalisointi. Oppilaan itsetuntemuksen ohella opettajan omalla itsetuntemuksella on tärkeä osa vuorovaikutuksessa.
Jatkossa aihetta voisi viedä käytäntöön ja tutkia esimerkiksi erilaisten työskentelymuotojen tai tunnekasvatuksen merkitystä oppilaan kokemuksiin turvallisuuden tunteesta.
|
|---|