| Yhteenveto: | Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten erään pienen pohjalaispaikkakunnan alakoulun luokan- ja aineenopettajat kokevat opetuksen eriyttämisen
omassa työssään ja millaisten opetuksen järjestäjän toimien he uskovat edistävän
tai vaikeuttavan eriyttävän opetuksen toteuttamista. Opetuksen eriyttämisestä
on tullut hyvän perusopetuksen edellytys inklusiivisen koulun jalkauduttua
Suomeen 1990-luvulta lähtien. Myös kolmiportaisen tuen käyttöönotto vuonna
2011 asetti lisävaatimuksia opetuksen eriyttämiselle.
Tutkimus toteutettiin pienessä pohjalaiskunnassa keväällä 2022. Tutkimusaineisto kerättiin avoimella verkkolomakekyselyllä, joka sisälsi taustakysymyksiä ja kolme avointa kysymystä. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto analysoitiin fenomenografista tutkimusotetta
käyttäen.
Tutkimus osoitti, että tutkimuksessa mukana olleet opettajat käsittävät
eriyttävän opetuksen laajasti. Vastaajat kuvailivat toteuttavansa eriyttävää opetusta oppilastuntemustaan hyväksikäyttäen. Opetuksen eriyttämistä kuvattiin
oppilaslähtöisenä, yksilöllisenä ja oppilaan taitotasolle sopivaksi räätälöitynä
opetuksen toteuttamistapana. Eriyttävän opettamisen toteuttamiseen haasteita
toivat henkilöstön resurssipula, eriyttämistä mahdollistavien tilojen puuttuminen ja isot oppilasryhmät. Opetuksen eriyttämistä edesauttoivat riittävät resurssit, joista vahvimmin nousivat esille erityisopettajan ja koulunkäynninohjaajien
työn merkityksellisyys. Myös työyhteisön tuki, työkokemus ja rinnakkaisopettajuus koettiin tärkeiksi opetuksen eriyttämistä edistäviksi tekijöiksi.
|
|---|