| description |
This study examines the development that has taken place in the teaching of handicraft in Finland from 1863 up till today, and also examining related future visions. The focus is mainly on the Department of Teacher Education in Jyväskylä, where - thanks to Cygnaeus - the teaching of handicraft was first started. The present study seeks to explore how the teaching of handicraft is shifting towards technological education in line with contemporary societal changes. The data were collected through essays, interviews, computer-assisted questionnaires, diaries, and ordinary questionnaires. A major part of the data was gathered by means of two separate questionnaires administered to all university departments training primary school teachers in Finland. The respondents were the same for both the questionnaires. The first questionnaire provided information about the realization of the curricula in the various teacher education departments. The second one dealt with the position of environmental education in the teaching of lecturers of Didactics for Technical work as well as with their attitudes to and awareness of environmental matters. Economic development and related technological expansion have led to environmental problems. A central task of pedagogy in the field of technology is to provide the students with the necessary skills and knowledge to remove these problems. Integration of technological and environmental education has been seen as one way to bridge the gap between these two theme areas. The present study does not, however, suggest that such integration should mean a full merger between technological and environmental education. In the Finnish teacher training institutes handicraft curricula based on the report by the 1912 Soininen Committee were followed to some extent up till the 1970s. The official goals set for handicraft are now about the same as they were at the tum of the 1970s. The emphasis lies on productive activities. Yet, the lecturers have, on their own initiative, introduced technological elements into the syllabi for technical work. In Jyväskylä, Oulu, Kajaani, and Savonlinna, at least, technology education has gained emphasis. Environmental elements have been discernible in syllabi ever since the 1970s. These elements have been introduced under various headings, such as health and safety at work, industrial hygiene, and purchase of raw materials. A major problem has been that the dangerous nature of some of the substances handled in handicraft classes has not been realized early enough. Work safety norms in handicraft have been established only as required by new regulations. The term "environmental education" does not occur as such in the curricula for handicraft in teacher training departments. In handicraft the teacher trainees are exposed to environment-related aspects, however, as mediated by their lecturers in technical work. The lecturers have brought up themes that develop their students' environmental awareness and sensitivity, e.g., issues pertaining to loading the environment and to its condition. The lecturers are fairly well aware of environmental matters, they know the terminology and also the qualities of the substances used in technical work. Most of them have replaced environmentally harmful substances with more friendly ones. The results of this study show that there are still evident needs for gearing the teaching of handicraft more closely to technological education. When constructing a curriculum of a new kind which calls for broader-based skills, both the natural and man-made environment, as well as the social environment, must be taken into account simultaneously. Conflicts between human activities and their various surroundings embedded within the culture and environment as a whole can be reduced by means of schooling and education. Teacher education should include technological education, encompassing the principle of sustainable development. Technological literacy, "technological awareness", becomes essential. Technological education needs environmental education as a counterbalance. In this regard, correctly-understood technological education and the increased importance of environmental education provide a sound basis for an integrated technological-environmental curriculum for teacher education.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan käsityönopetuksen kehitystä maassamme vuodesta 1863 tähän päivään sekä visioidaan sen tulevaisuutta. Tutkimus painottuu Jyväskylän opettajankoulutuslaitokseen, jossa käsityönopetus Cygnaeuksen ansiosta on saanut alkunsa. Tavoitteena oli tutkia, kuinka käsityönopetus on kehittymässä teknologisen kasvatuksen suuntaan yhteiskunnan muuttuessa. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä ovat esseet, haastattelut, tietokoneavusteinen kysely, päiväkirjat ja lomakekyselyt. Tutkimusaineistoa kerättiin kaikista Suomen luokanopettajankoulutuslaitoksista kahdella eri kyselyllä. Molempiin kyselyihin vastasivat samat henkilöt. Ensimmäisen kyselyn avulla kartoitettiin eri laitoksien opetussuunnitelmien toteutumista. Toinen kysely koski ympäristökasvatuksen asemaa teknisen työn didaktiikan lehtoreiden opetuksessa sekä lehtoreiden ympäristöasenteita ja -tietoisuutta. Taloudellinen kehitys ja siihen liittyvä teknologia ovat aiheuttaneet ympäristöongelmia. Teknologian pedagogisten sovellusten tehtävänä on antaa valmiuksia näiden ongelmien poistamiseen. Teknologisen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen integrointi nähtiin keinoksi lähentää näitä kahta aihetta toisiinsa. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut kuitenkaan sulauttaa teknologista kasvatusta ja ympäristökasvatusta toisiinsa. Soinisen vuoden 1912 komitean mietintöön perustuvaa käsityön opetussuunnitelmaa on sovellettu Suomen opettajankoulutuslaitoksissa jossain määrin aina 1970-luvulle saakka. Käsityö-oppiaineen viralliset tavoitteet ovat nykyisin jokseenkin samat kuin 1970-luvun taitteessa. Tavoitteissa korostuu tuottamistoiminta. Lehtorit ovat omatoimisesti tuoneet teknisen työn oppisisältöihin teknologista ainesta. Ainakin Jyväskylässä, Oulussa, Kajaanissa ja Savonlinnassa korostetaan teknologian opetusta. Ympäristökasvatuksellinen aines on alkanut näkyä opetuksen sisällöissä 1970- luvulla eri muodoissaan, kuten työsuojelussa, työhygieniassa ja raaka-aineiden hankinnassa. Keskeisenä ongelmana on ollut, ettei käsityössä käytettyjen aineiden vaarallisuutta ole riittävän aikaisin havaittu. Työsuojelu toteutettiin käsityössä vasta asianomaisten uusien säädösten pakottamana. Ympäristökasvatus-käsite ei sellaisenaan esiinny opettajankoulutuslaitosten käsityön opetussuunnitelmissa. Käsityössä ympäristökasvatuksellinen aines välittyy opettajiksi opiskeleville opiskelijoille teknisen työn didaktiikan lehtoreiden kautta. He ovat opetuksessaan tuoneet esille opiskelijoiden ympäristötietoisuutta ja ympäristöherkkyyttä kehittäviä teemoja kuten ympäristön tilaan ja kuormitukseen liittyviä asioita. Lehtorit ovat suhteellisen ympäristötietoisia, he tuntevat alan käsitteistön ja teknisessä työssä käytettävien aineiden ominaisuudet. Enemmistö heistä on korvannut ympäristölle haitallisia aineita ympäristöystävällisemmillä. Tutkimustulokset osoittivat käsityönopetuksen selviä kehittämistarpeita teknologisen kasvatuksen suuntaan. Uudenlaista, laaja-alaisia taitoja vaativaa opetussuunnitelmaa kehitettäessä on luonnonympäristö sekä rakennettu ja yhteiskunnallinen ympäristö otettava yhtäaikaisesti huomioon. Ristiriitoja kulttuurikokonaisuuden eri ympäristöjen ja ihmisen toimien välillä voidaan vähentää kasvatuksella ja koulutuksella. Opettajankoulutukseen tulisi sisältyä 'teknologinen kasvatus', joka sisältää kestävän kehityksen periaatteen. Teknologinen lukutaito, 'teknologinen sivistys', nousee keskeiseksi. Teknologinen kasvatus tarvitsee ympäristökasvatusta kontrolloijakseen. Teknologiakasvatuksen oikea ymmärtäminen ja ympäristökasvatuksen aiempaa voimakkaampi panos katsotaan tässä integroidun teknologia- ja ympäristökasvatuksen opetussuunnitelman kehittämisen lähtökohdaksi.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Kantola, Jouko", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2022-04-22T08:53:30Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2022-04-22T08:53:30Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "1997", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.isbn", "value": "978-951-39-9130-2", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "isbn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80678", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "This study examines the development that has taken place in the teaching of handicraft in Finland from 1863 up till today, and also examining related future visions. The focus is mainly on the Department of Teacher Education in Jyv\u00e4skyl\u00e4, where - thanks to Cygnaeus - the teaching of handicraft was first started. The present study seeks to explore how the teaching of handicraft is shifting towards technological education in line with contemporary societal changes. The data were collected through essays, interviews, computer-assisted questionnaires, diaries, and ordinary questionnaires. A major part of the data was gathered by means of two separate questionnaires administered to all university departments training primary school teachers in Finland. The respondents were the same for both the questionnaires. The first questionnaire provided information about the realization of the curricula in the various teacher education departments. The second one dealt with the position of environmental education in the teaching of lecturers of Didactics for Technical work as well as with their attitudes to and awareness of environmental matters. Economic development and related technological expansion have led to environmental problems. A central task of pedagogy in the field of technology is to provide the students with the necessary skills and knowledge to remove these problems. Integration of technological and environmental education has been seen as one way to bridge the gap between these two theme areas. The present study does not, however, suggest that such integration should mean a full merger between technological and environmental education. In the Finnish teacher training institutes handicraft curricula based on the report by the 1912 Soininen Committee were followed to some extent up till the 1970s. The official goals set for handicraft are now about the same as they were at the tum of the 1970s. The emphasis lies on productive activities. Yet, the lecturers have, on their own initiative, introduced technological elements into the syllabi for technical work. In Jyv\u00e4skyl\u00e4, Oulu, Kajaani, and Savonlinna, at least, technology education has gained emphasis. Environmental elements have been discernible in syllabi ever since the 1970s. These elements have been introduced under various headings, such as health and safety at work, industrial hygiene, and purchase of raw materials. A major problem has been that the dangerous nature of some of the substances handled in handicraft classes has not been realized early enough. Work safety norms in handicraft have been established only as required by new regulations. The term \"environmental education\" does not occur as such in the curricula for handicraft in teacher training departments. In handicraft the teacher trainees are exposed to environment-related aspects, however, as mediated by their lecturers in technical work. The lecturers have brought up themes that develop their students' environmental awareness and sensitivity, e.g., issues pertaining to loading the environment and to its condition. The lecturers are fairly well aware of environmental matters, they know the terminology and also the qualities of the substances used in technical work. Most of them have replaced environmentally harmful substances with more friendly ones. The results of this study show that there are still evident needs for gearing the teaching of handicraft more closely to technological education. When constructing a curriculum of a new kind which calls for broader-based skills, both the natural and man-made environment, as well as the social environment, must be taken into account simultaneously. Conflicts between human activities and their various surroundings embedded within the culture and environment as a whole can be reduced by means of schooling and education. Teacher education should include technological education, encompassing the principle of sustainable development. Technological literacy, \"technological awareness\", becomes essential. Technological education needs environmental education as a counterbalance. In this regard, correctly-understood technological education and the increased importance of environmental education provide a sound basis for an integrated technological-environmental curriculum for teacher education.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkastellaan k\u00e4sity\u00f6nopetuksen kehityst\u00e4 maassamme vuodesta 1863 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n sek\u00e4 visioidaan sen tulevaisuutta. Tutkimus painottuu Jyv\u00e4skyl\u00e4n opettajankoulutuslaitokseen, jossa k\u00e4sity\u00f6nopetus Cygnaeuksen ansiosta on saanut alkunsa. Tavoitteena oli tutkia, kuinka k\u00e4sity\u00f6nopetus on kehittym\u00e4ss\u00e4 teknologisen kasvatuksen suuntaan yhteiskunnan muuttuessa. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmin\u00e4 ovat esseet, haastattelut, tietokoneavusteinen kysely, p\u00e4iv\u00e4kirjat ja lomakekyselyt. Tutkimusaineistoa ker\u00e4ttiin kaikista Suomen luokanopettajankoulutuslaitoksista kahdella eri kyselyll\u00e4. Molempiin kyselyihin vastasivat samat henkil\u00f6t. Ensimm\u00e4isen kyselyn avulla kartoitettiin eri laitoksien opetussuunnitelmien toteutumista. Toinen kysely koski ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen asemaa teknisen ty\u00f6n didaktiikan lehtoreiden opetuksessa sek\u00e4 lehtoreiden ymp\u00e4rist\u00f6asenteita ja -tietoisuutta. Taloudellinen kehitys ja siihen liittyv\u00e4 teknologia ovat aiheuttaneet ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia. Teknologian pedagogisten sovellusten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on antaa valmiuksia n\u00e4iden ongelmien poistamiseen. Teknologisen kasvatuksen ja ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen integrointi n\u00e4htiin keinoksi l\u00e4hent\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kahta aihetta toisiinsa. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut kuitenkaan sulauttaa teknologista kasvatusta ja ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusta toisiinsa. Soinisen vuoden 1912 komitean mietint\u00f6\u00f6n perustuvaa k\u00e4sity\u00f6n opetussuunnitelmaa on sovellettu Suomen opettajankoulutuslaitoksissa jossain m\u00e4\u00e4rin aina 1970-luvulle saakka. K\u00e4sity\u00f6-oppiaineen viralliset tavoitteet ovat nykyisin jokseenkin samat kuin 1970-luvun taitteessa. Tavoitteissa korostuu tuottamistoiminta. Lehtorit ovat omatoimisesti tuoneet teknisen ty\u00f6n oppisis\u00e4lt\u00f6ihin teknologista ainesta. Ainakin Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, Oulussa, Kajaanissa ja Savonlinnassa korostetaan teknologian opetusta. Ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksellinen aines on alkanut n\u00e4ky\u00e4 opetuksen sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 1970- luvulla eri muodoissaan, kuten ty\u00f6suojelussa, ty\u00f6hygieniassa ja raaka-aineiden hankinnassa. Keskeisen\u00e4 ongelmana on ollut, ettei k\u00e4sity\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettyjen aineiden vaarallisuutta ole riitt\u00e4v\u00e4n aikaisin havaittu. Ty\u00f6suojelu toteutettiin k\u00e4sity\u00f6ss\u00e4 vasta asianomaisten uusien s\u00e4\u00e4d\u00f6sten pakottamana. Ymp\u00e4rist\u00f6kasvatus-k\u00e4site ei sellaisenaan esiinny opettajankoulutuslaitosten k\u00e4sity\u00f6n opetussuunnitelmissa. K\u00e4sity\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksellinen aines v\u00e4littyy opettajiksi opiskeleville opiskelijoille teknisen ty\u00f6n didaktiikan lehtoreiden kautta. He ovat opetuksessaan tuoneet esille opiskelijoiden ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuutta ja ymp\u00e4rist\u00f6herkkyytt\u00e4 kehitt\u00e4vi\u00e4 teemoja kuten ymp\u00e4rist\u00f6n tilaan ja kuormitukseen liittyvi\u00e4 asioita. Lehtorit ovat suhteellisen ymp\u00e4rist\u00f6tietoisia, he tuntevat alan k\u00e4sitteist\u00f6n ja teknisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vien aineiden ominaisuudet. Enemmist\u00f6 heist\u00e4 on korvannut ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia aineita ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemmill\u00e4. Tutkimustulokset osoittivat k\u00e4sity\u00f6nopetuksen selvi\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeita teknologisen kasvatuksen suuntaan. Uudenlaista, laaja-alaisia taitoja vaativaa opetussuunnitelmaa kehitett\u00e4ess\u00e4 on luonnonymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 rakennettu ja yhteiskunnallinen ymp\u00e4rist\u00f6 otettava yht\u00e4aikaisesti huomioon. Ristiriitoja kulttuurikokonaisuuden eri ymp\u00e4rist\u00f6jen ja ihmisen toimien v\u00e4lill\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvatuksella ja koulutuksella. Opettajankoulutukseen tulisi sis\u00e4lty\u00e4 'teknologinen kasvatus', joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteen. Teknologinen lukutaito, 'teknologinen sivistys', nousee keskeiseksi. Teknologinen kasvatus tarvitsee ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusta kontrolloijakseen. Teknologiakasvatuksen oikea ymm\u00e4rt\u00e4minen ja ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen aiempaa voimakkaampi panos katsotaan t\u00e4ss\u00e4 integroidun teknologia- ja ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen opetussuunnitelman kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohdaksi.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Harri Hirvi (hirvi@jyu.fi) on 2022-04-22T08:53:30Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2022-04-22T08:53:30Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 1997", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.relation.ispartofseries", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4 studies in education, psychology and social research", "language": null, "element": "relation", "qualifier": "ispartofseries", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": null, "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Cygnaeuksen j\u00e4ljill\u00e4 k\u00e4sity\u00f6nopetuksesta teknologiseen kasvatukseen", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "doctoral thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:ISBN:978-951-39-9130-2", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_db06", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.relation.issn", "value": "0075-4625", "language": null, "element": "relation", "qualifier": "issn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "doctoralThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.digitised", "value": "2022", "language": null, "element": "date", "qualifier": "digitised", "schema": "dc"}]
|