Työntekijöiden ammatillinen toimijuus ja työhyvinvointi organisaatiomuutoksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää työntekijöiden ammatillisen toimijuuden sekä työhyvinvoinnin kokemusta ja toteutumista organisaatiomuutoksen aikana. Tutkimuksessa syvennyttiin työntekijöiden kokemuspuheeseen ja siitä nouseviin erilaisiin keinoihin harjoittaa omaa ammatillista toimijuuttaan se...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Metsi, Helene
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80545
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää työntekijöiden ammatillisen toimijuuden sekä työhyvinvoinnin kokemusta ja toteutumista organisaatiomuutoksen aikana. Tutkimuksessa syvennyttiin työntekijöiden kokemuspuheeseen ja siitä nouseviin erilaisiin keinoihin harjoittaa omaa ammatillista toimijuuttaan sekä heidän kokemukseensa työhyvinvoinnista. Tutkimuksen pääkäsitteet ovat ammatillinen toimijuus ja työhyvinvointi. Tutkimus sijoittuu keskisuureen organisaatioon, joka oli käynyt läpi organisaatiomuutoksen. Organisaatiomuutoksessa kunnallinen yritys yhtiöitettiin osakeyhtiöksi. Tutkimuksessa organisaatiomuutos toimii tutkimuksen kontekstina. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineistona toimi kahdeksan työntekijän puolistrukturoidut teemahaastattelut, jotka tehtiin osana Jyväskylän yliopiston TUNTO-hanketta. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja siinä hyödynnettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sekä abduktiivista eli teoriaohjaavaa lähestymistapaa. Tutkimustulosten mukaan työntekijät kokivat ammatillisen toimijuutensa enimmäkseen myönteisenä sekä melko vahvana. Ammatillisesta toimijuudesta muodostui työntekijöiden tuottaman puheen kautta kaksi pääluokkaa; aktiivinen toimijuus ja sosiaalinen toimijuus. Aktiivinen toimijuus sisälsi erilaisia vaikutus- ja kehitysmahdollisuuksia, joiden kautta työntekijät toteuttivat ammatillista toimijuuttaan. Sosiaalinen toimijuus näyttäytyi työntekijöiden keskuudessa kuulluksi tulemisena, luottamuksena sekä sosiaalisena tukena työpaikalla. Työhyvinvoinnin kokemus näyttäytyi hieman negatiivissävytteisempänä kuin ammatillisen toimijuuden kokemus. Työhyvinvointi koostui psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, joiden kautta työntekijät kokivat työtyöhyvinvoinnin eri osa-alueita.