Kimalaisten (Bombus) lajiston ja populaatiokokojen arviointi linjalaskentamenetelmällä

Kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden satojen kannalta. Kimalaiskannat ovat kuitenkin alkaneet vähentyä muiden hyönteiskantojen tapaan. Tämän vuoksi on tärkeää hankkia tietoa kimalaisten lajimääristä ja populaatiokoosta eri alueilla. Tässä tutkimuksessa haluttii...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nikku, Kaisa
Other Authors: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Department of Biological and Environmental Science, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2022
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80532
Description
Summary:Kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden satojen kannalta. Kimalaiskannat ovat kuitenkin alkaneet vähentyä muiden hyönteiskantojen tapaan. Tämän vuoksi on tärkeää hankkia tietoa kimalaisten lajimääristä ja populaatiokoosta eri alueilla. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää kimalaisten paikallista lajikoostumusta ja yksilömääriä, sekä arvioida linjalaskennan ja merkintä-takaisinpyydystyksen yhdistämisen käyttökelpoisuutta kimalaisten populaatiokoon arvioinnissa. Tutkimus toteutettiin neljällä eri linjalla Jyväskylässä. Linjoilla oli erilaisia elinympäristöjä, kuten niittyä, metsää ja puutarhaa. Kimalaisten laskenta toteutettiin kahdessa osassa: keväällä kuningatarten laskentana ja myöhemmin kesällä työläisten laskentana. Kimalaisia merkittiin kaiken kaikkiaan 1145 yksilöä, joista 53 saatiin uudelleenpyydettyä. Yksilöitä löytyi yhteensä 11 eri kimalaislajista. Vaikka linjat olivatkin lajistollisesti melko samanlaisia, eri lajien prosenttiosuudet vaihtelivat linjojen välillä. Lisäksi havaittiin, että säätekijät vaikuttavat kimalaisten esiintyvyyteen. Koska aiemmin pyydystettyjä ja merkittyjä kimalaisia löytyi vain 4,6 %, kimalaispopulaatioiden kokoa ei voitu luotettavasti estimoida. Alhainen uudelleenpyyntiosuus voi johtua siitä, että kimalaiset liikkuvat laajoilla alueilla, eivätkä välttämättä palaa samalle alueelle. Linjalaskennan ja merkintä-takaisinpyynnin yhdistäminen ei siis ollut sopiva menetelmä tällaisten laajalla alueella liikkuvien hyönteisten populaatiokoon määrittämiseen.