Työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen monipaikkaisessa työssä Jyväskylän kaupunkiorganisaation työntekijöiden näkemyksiä

Työhyvinvoinnin käsitettä on tarkasteltu runsaasti viimeisten vuosien aikana. Organisaatiot näkevät henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtimisen yhä tärkeämpänä, ja työhyvinvointia halutaan kehittää samassa suhteessa työelämässä tapahtuvien muutosten kanssa. Monipaikkainen työskentely mahdollistaa jou...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Aunola, Anna, Ropponen, Roosa
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80498
Kuvaus
Yhteenveto:Työhyvinvoinnin käsitettä on tarkasteltu runsaasti viimeisten vuosien aikana. Organisaatiot näkevät henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtimisen yhä tärkeämpänä, ja työhyvinvointia halutaan kehittää samassa suhteessa työelämässä tapahtuvien muutosten kanssa. Monipaikkainen työskentely mahdollistaa joustavamman ja paikkaan sitomattoman työnteon, jonka oletetaan myös lisäävän työntekijöiden tehokkuutta. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista sekä sen kehittämisestä monipaikkaisessa työskentelyssä. Tutkimuksen teoreettinen pohja rakentui työhyvinvoinnin käsitteen osa-alueiden kuvauksesta, työhyvinvoinnin kehittämisestä sekä monipaikkaisen työskentelyn määrittelystä ja riskien kartoittamisesta. Tämä tutkimus toteutettiin Jyväskylän kaupungin henkilöstöpalveluiden tilauksesta. Tutkimukseen osallistui seitsemän Jyväskylän kaupunkiorganisaation työntekijää. Aineistonkeruu suoritettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin teemaattisena analyysina. Tulokset osoittivat, että monipaikkaiseen työskentelyyn siirtyminen oli koettu pääosin positiivisena, mutta etenkin etätyöskentelyyn nähtiin liittyvän myös riskitekijöitä, kuten sosiaalisten kontaktien puute ja haasteet työn ja vapaa-ajan erottamisessa. Kaikki haastateltavat kokivat työskentelevänsä hyvinvoivassa työyhteisössä, mutta tästä huolimatta työhyvinvoinnin kehittämiseksi toivottiin mm. realistisempia työtavoitteita, esihenkilön tiiviimpää läsnäoloa sekä lisäresursseja työhyvinvointipäivien järjestämiseen. Lisäksi toivottiin, että työhyvinvointi saataisiin tiiviimmäksi osaksi työyhteisön arkea ja toimintakulttuuria.