Uhkakuvista uuteen kouluun Vapaan koulutuksen tukisäätiö ja koulutuspolitiikka 1970 - 1990-luvuilla

Vapaan koulutuksen tukisäätiö (VKTS) oli vuosina 1973-1991 toiminut EVA:n ja muiden elinkeinoelämän toimijoiden tukema koulutuspoliittinen taustavaikuttaja. Vakaan rahoituksen ja vaikutusvaltaisten jäsentensä myötä siitä tuli aito koulutuspoliittinen vaikuttaja, joka pyrki luomaan yhteistä porvarill...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Turpeinen, Pekka
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80440
Kuvaus
Yhteenveto:Vapaan koulutuksen tukisäätiö (VKTS) oli vuosina 1973-1991 toiminut EVA:n ja muiden elinkeinoelämän toimijoiden tukema koulutuspoliittinen taustavaikuttaja. Vakaan rahoituksen ja vaikutusvaltaisten jäsentensä myötä siitä tuli aito koulutuspoliittinen vaikuttaja, joka pyrki luomaan yhteistä porvarillista koulutuspolitiikkaa ja vaikuttamaan koulutuspolitiikan linjaan kaikissa keskeisissä kysymyksissä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan VKTS:n toimintatapoja ja pyritään analysoimaan käsite-ja diskurssianalyysin menetelmin säätiössä esiintyneitä kantoja tutkimusajankohdan keskeisiin koulutuspoliittisiin kysymyksiin kuten koulutuksen tasa-arvo, valinnanvapaus ja demokratia. Samalla tutkimus täydentää jo aiemmissa tutkimuksissa muodostunutta kuvausta säätiöstä. Tutkimuksessa nousee esiin säätiön konservatiivinen puoli muun muassa yksityiskoulujen ja ylioppilastutkinnon puolustajana. Varsinkin 1970-luvulla VKTS:ssä kannettiin huolta vasemmistoradikaalien vaikutusvallan kasvusta koulutuspolitiikassa. Toisaalta 1980-luvun puolella säätiö pyrki toiminnallaan lisäämään huomiota ajankohdan keskeisiin kehityssuuntien kuten tietotekniikan nousuun ja Euroopan integraation kehitykseen pyrkien siihen, että nämä huomioitaisiin paremmin koulutuksessa. Taustalla vaikutti elinkeinoelämän huoli kansallisesta kilpailukyvystä.