| Yhteenveto: | Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisuutta monarkian näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä selvitetään, millaista kansalaisuuskäsitystä Yhdistyneiden kuningaskuntien kuninkaalliset tuottavat ja uusintavat puheissaan.
Tutkimusaineistona käytetään Englannin hovin virallisilla verkkosivuilla julkaisemia puheita vuodelta
2019. Aineisto sisältää 102 keskimäärin yhden arkin mittaista puhetta. Analyysi on tehty sisällönanalyysin
periaatteita mukaillen. Analyysimenetelmässä on kuitenkin huomioitu sisällönanalyysin kritiikki ja metodiksi on valittu perinteisen aineisto- tai teorialähtöisen tai teoriaohjaavan analyysitavan sijasta tutkimusote, jossa aineistoa luetaan yhdessä eri teorioiden kanssa
Kansalaisuutta lähestytään erityisesti aktiivisen kansalaisuuden ja nationalismin käsitteiden kautta. Lähtöhypoteesina on, että sekä aktiivinen kansalaisuus että nationalismi pyrkivät näyttäytymään epäpoliittisina aatteina. Siten ne ovat mahdollisia toimintakenttiä kuninkaallisille, joiden tulee, perustuslaillisen roolinsa vuoksi, pysytellä politiikan tilan ulkopuolella. Tutkimuksessa jäsennellään kuninkaallisten poliittista
roolia politiikan tila- ja toimintametaforien kautta. Siinä todetaan kuninkaallisten tuottavan, näennäisestä
epäpoliittisuudestaan huolimatta, uusliberalismin, kommunitarismin ja nationalismin poliittisiin ideologioihin perustuvaa kansalaisuuskäsitystä.
Tutkimuksen tuloksena kuninkaallisten puheista erotellaan kahdeksan eri kansalaisuuskäsitystä. Näitä
ovat kansallisen perheen jäsenyys, sotilaskansalaisuus, valtiokansalaisuus, aktiivinen kansalaisuus, yhteisökansalaisuus, diasporakansalaisuus, kansainyhteisökansalaisuus sekä globaali vaikuttaja-asiantuntijakansalaisuus. Näistä määrällisesti hallitsevassa asemassa ovat yhteisökansalaisuus sekä aktiivinen kansalaisuus.
|
|---|