Ikääntyneen ihmisen monimerkityksellinen koti

Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan ikääntyneiden, toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten ja kodin välisen suhteen erityisiä piirteitä. Vanhenemisen ja siihen liittyvien mahdollisten sairauksien seurauksena ihmisen toimintakyky väistämättä heikkenee yksilöllisesti, vaikuttaen samalla ikäänty-ne...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Ahonen, Minna
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80296
Kuvaus
Yhteenveto:Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan ikääntyneiden, toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten ja kodin välisen suhteen erityisiä piirteitä. Vanhenemisen ja siihen liittyvien mahdollisten sairauksien seurauksena ihmisen toimintakyky väistämättä heikkenee yksilöllisesti, vaikuttaen samalla ikäänty-neen ihmisen ja kodin väliseen suhteeseen. Toimintakyvyn muutokset voivat tapahtua nopeastikin, kulminoituen ikääntyneen ihmisen arkeen. Kotona asumisen ensisijaisuus on vanhuspolitiikan perusta, jota on myös pidetty kansallisena tavoitteena. Kotona asuminen itsenäisesti mahdollisimman pitkään on ollut yhteiskunnassa myös eräänlainen normi. Tästä näkökulmasta ikääntyneen ja kodin välinen suhde on sekä yhteiskunnallisesti, että vanhuspoliittisestikin keskeinen tarkastelua vaativa ilmiö. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Lähdekirjallisuuteen on valittu kotiin ja ikääntymiseen sekä toimintakykyyn liittyviä kirjallisuus lähteitä. Esimerkiksi Anni Vilkon, Anneli Junton sekä Kirsi Saarikankaan artikkelit kuvaavat eri näkökulmista kodin monimerkityksellisyyttä. Lähdeaineistossa on tarkasteltu kodin ja ikääntyneen ihmisen välistä suhdetta esimerkiksi Sirkka-Liisa Keiskin, Sirpa Anderssonin, Paula Vasaran tutkimusten, sekä Liina Soinnun artikkelin pohjalta. Lähdeaineiston perusteella ikääntyneen toimintakyvyltään heikentyneen ihmisen ja kodin välisessä suhteessa on havaittavissa positiivisia ja negatiivisia piirteitä, sekä ristiriitaisuutta. Ikääntynyt ihminen mukauttaa toimintakyvyn heikentyessä toimintaansa kodin vaatimusten mukaisesti. Suhde omaan kotiin on hyvin vahva. Siihen liittyy positiivisina piirteinä oman arvontunnetta, autonomisuutta, vapautta, jatkuvuutta sekä pysyvyyttä. Koti merkitsee ikääntyneelle turvapaikkaa. Samalla suhde on hauras, sillä toimintakyvyn muutokset voivat nopeasti muuttaa kodin ja ihmisen välistä suhdetta, jolloin ikääntynyt voi tuntea turvattomuutta ja pelkoakin. Koti voi myös olla ikääntynyttä ihmistä syrjäyttävä, mikäli heikentynyt toimintakyky estää kodista ulospääsyn.