Suomen suurperhosfaunaltaan lajirikkaimmat kunnat

Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi tulisi suunnata suojelutoimia paikkoihin, joissa on suuri biodiversiteetti ja paljon uhanalaisia lajeja. Iso osa lajirikkauteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittävästä päätöksenteosta tehdään kunnissa etenkin kaavoituksen yhteydessä. Tällä hetkellä ei kuit...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Karhukorpi, Kiia, Savolainen, Juha-Pekka, Sievänen, Alisa
Other Authors: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Department of Biological and Environmental Science, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2021
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80136
Description
Summary:Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi tulisi suunnata suojelutoimia paikkoihin, joissa on suuri biodiversiteetti ja paljon uhanalaisia lajeja. Iso osa lajirikkauteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittävästä päätöksenteosta tehdään kunnissa etenkin kaavoituksen yhteydessä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, miten lajirikkaus on jakaantunut Suomen kuntiin. Perhoset ovat lajirikas ryhmä, ja ne ovat herkkiä elinympäristön muutoksille, joten niiden lajirikkaus kuvastaa hyvin biodiversiteetin tilaa. LuK-tutkielmassa selvitettiin, missä sijaitsevat Suomen suurperhosfaunaltaan lajirikkaimmat kunnat. Aineisto suurperhoslajeista ja - havainnoista koottiin ajalta 2001–2020, jolloin havaintojen lukumäärä oli reilu kolme miljoonaa ja suurperhosten lajimäärä 878. Hypoteeseina oli, että suurperhosten lajirikkaus kasvaa pohjoisesta etelään mentäessä, ja lajirikkaus on suurempi pinta alaltaan suuremmissa kunnissa. Rarefaktion avulla arvioitiin kotimaisten suurperhosten lajimäärää kokonaisuudessaan sekä uhanalaisten lajien osalta tekemällä havaintomäärät kussakin kunnassa vertailukelpoisiksi. Tutkittaviksi kunniksi valittiin ne, joista oli raportoitu yli 10 000 havaintoa ja joista vähintään 500 havaintoa koski uhanalaisia suurperhosia. Hypoteeseja testattiin regressioanalyyseilla. Tutkielmassa tarkasteltiin erikseen sekä kaikkia lajeja että vain uhanalaisia lajeja. Kokonaislajimäärältään rikkaimmat kunnat olivat Kotka, Raasepori, Hanko, Hamina, Pyhtää ja Loviisa, jotka eivät eronneet toisistaan, kun huomioitiin lajimääräarvion epävarmuus. Uhanalaisten lajien osalta lajirikkaimmat kunnat olivat Kirkkonummi, Loviisa, Raasepori, Virolahti ja Kotka. Kaikkien lajien osalta lajirikkaimmat kunnat sijaitsivat Etelä-Suomessa, mutta uhanalaisten lajien kohdalla myös Lapissa Enontekiöllä lajimäärä oli suuri. Hypoteesien testauksissa saatiin selville, että leveysaste vaikutti lajirikkauteen siten, että etelässä lajeja oli enemmän kuin pohjoisessa. Kunnan pinta-alalla sen sijaan ei ollut vaikutusta lajimäärään, mikä oli hypoteesin vastainen tulos. Tämän tutkimuksen perusteella suurperhosfaunaltaan lajirikkaimpien kuntien voidaan siis sanoa olevan Etelä Suomessa niin kaikkien kuin uhanalaisten lajien osalta. Huomattavaa kuitenkin on myös uhanalaisten lajien suuri määrä Lapissa.