| Summary: | Ilmaston lämpenemisen tuomat haasteet ja huoli tulevaisuudesta voivat aiheuttaa ilmastoahdistusta nuorissa. Opetussuunnitelmissa kiinnitetään nykyisin paljon huomiota ilmastonmuutokseen. Tärkeää onkin selvittää, miten opetus ja materiaalit vastaavat lukiolaisten huoleen ilmastonmuutoksesta. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin opiskelijat kokivat ilmastoahdistusta, miten hyvin he tunsivat ilmastonmuutoksen ilmiönä ja ilmastoahdistuksen käsitteenä sekä millaiseksi he kokivat aiheen opetuksen. Tutkimus toteutettiin kyselynä lukiolaisille ja heidän opettajilleen helmi-maaliskuussa 2020. Kyselyssä oli Likert-asteikollisia väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Kysely selvitti myös opettajien näkemystä siitä, miten oppilaat kokevat ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvän opetuksen. Tutkimukseen osallistui 82 bi2-kurssin opiskelijaa opettajineen neljästä eri lukiosta. Suurin osa (74 %) opiskelijoista koki ilmastoahdistusta vähintään silloin tällöin. Toisaalta merkittävä osa (27 %) opiskelijoista ei kokenut lainkaan ilmastoahdistusta. Opiskelijoista 92 %
ajatteli ilmastonmuutoksen olevan hallittavissa oikeilla toimilla. Opiskelijat olivat kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta ja he ajattelivat tuntevansa
ilmastonmuutoksen ilmiönä ja ilmastoahdistuksen käsitteenä. Oppilaiden
tärkeimmät ilmastonmuutoksen tietolähteet olivat koulu sekä sosiaalinen ja
perinteinen media. Ilmastoahdistusta kokevat opiskelijat kokivat median lisäävän ahdistusta ja havaitsivat muiden opiskelijoiden ilmastoahdistuksen muita enemmän. Mitä laadukkaampana opiskelijat kokivat ilmastonmuutoksen
opetuksen, sitä positiivisempana he kokivat tulevaisuuden ja kokivat vähemmän ilmastoahdistusta. Lievä ilmastoahdistus on kuitenkin pohja kaikelle ilmastotoiminnalle. Ilmastoahdistus voi lopulta muodostua haitallisen
voimakkaaksi terveyden kannalta. Opetuksessa tulee ottaa entistä paremmin
huomioon ilmastoahdistuksen moninaisuus ja tukea nuorten ilmastonmuutokseen liittyvien tunteiden käsittelyä.
|
|---|