Finnish Bookstagrammers’ Perceptions of Learning English through Literature and Participating in the Bookstagram Community

Kirjallisuudella on historian saatossa ollut erilaisia funktioita kielenoppimisessa, ja sen merkitys tunnistetaan yhä. Perinteisesti kirjallisuuden avulla on opetettu muun muassa kielioppia ja sanastoa, mutta nykytutkimus on painottanut kirjallisuuden merkitystä myös kulttuuritietoisuuden rakentajan...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Lieska, Amalia
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79658
Kuvaus
Yhteenveto:Kirjallisuudella on historian saatossa ollut erilaisia funktioita kielenoppimisessa, ja sen merkitys tunnistetaan yhä. Perinteisesti kirjallisuuden avulla on opetettu muun muassa kielioppia ja sanastoa, mutta nykytutkimus on painottanut kirjallisuuden merkitystä myös kulttuuritietoisuuden rakentajana. Aikaisempi tutkimus on kuitenkin keskittynyt vieraskielisen kirjallisuuden käyttöön luokkahuoneessa, eikä informaaleissa konteksteissa tapahtuvaa vieraalla kielellä lukemista ole juurikaan tutkittu. Tutkielmani tavoitteena onkin selvittää, kuinka suomea äidinkielenään puhuvat kokevat oppineensa englantia vapaa-ajan lukuharrastuksen ja sosiaalisen median Bookstagram-kirjayhteisön kautta. Tutkielman osallistujiksi on valittu kaksi Bookstagrammaajaa, jotka lukevat aktiivisesti englanniksi vapaa-ajallaan. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla osallistujia puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kirjallisuuden lukeminen koetaan suurimmaksi osaksi hyödylliseksi tavaksi oppia sekä kieltä että sitä ympäröivää kulttuuria. Haastateltavien mukaan kirjallisuutta tulisi hyödyntää vieraiden kielten tunneilla useammin, oppilaslähtöisemmin ja tarpeeksi pohjustaen. Vapaa-ajalla tapahtuva englanniksi lukeminen nähtiin hyvin positiivisessa valossa, ja se koettiin myös sisäisesti motivoivana. Bookstagram-yhteisöllä ei sen sijaan vaikuttanut olevan suoraa yhteyttä kielenoppimiseen, mutta yhteisöt koettiin vapauttaviksi ja motivoiviksi harrastusympäristöiksi. Tutkimustulokset voivat auttaa kehittämään kirjallisuuden käyttöä opetuksessa sekä ymmärtämään, millaiset seikat motivoivat oppijoita lukemaan vieraalla kielellä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Tutkimustulosten yleistäminen on haastavaa pienen otoksen takia, joten jatkotutkimus voi kehittää laajempaa ymmärrystä näistä aiheista. Kattavamman kokonaiskuvan luomiseksi jatkotutkimus voisi tarkastella myös kieltenopettajien kokemuksia ja näkemyksiä vieraskielistä kirjallisuutta koskien.