| Summary: | Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on vanhemmuuden uupumuksen taustatekijöihin perehtyminen kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa. Vanhemmuuden uupumus on pitkään jatkuneen stressin seurauksena syntyvä väsymys- ja stressitila. Uupumuksen myötä vanhempi menettää ilon saamisen vanhemmuudestaan, ja se saattaa johtaa vanhemman etääntymiseen omasta lapsestaan. Seurauksena on pahoinvoinnin lisääntyminen koko perheessä, sillä uupumus haastaa vanhemman terveyttä ja hyvinvointia sekä lisää lasten kaltoinkohtelua ja perheen sisäisiä konflikteja.
Tähän asti vanhemmuuden uupumusta on tutkittu lähinnä psykologisena ilmiönä. Vanhempien uupuminen on kuitenkin tunnistettu jonkin aikaa sosiaalityön piirissä. Pyrin tässä tutkielmassa lähestymään aihetta myös yhteiskuntatieteellisestä ja sosiaalityön näkökulmasta, sillä vanhemman uupuminen on tärkeä teema lapsi- ja perhesosiaalityön kannalta.
Uupumusta voi tutkimusten mukaan edesauttaa tietyt vanhemman tai lapsen persoonallisuuden ominaisuudet, kuten neuroottisuus ja perfektionismi. Vanhemman ikä, sukupuoli, perheen taloudellinen tilanne ja perheympäristö ovat myös yhteydessä uupumuksen kehittymiseen. Kulttuurisista tekijöistä individualismi selittää uupumuksen esiintymistä eri maissa. Vanhemmuuden uupumuksen taustatekijöitä on tärkeää tutkia, jotta uupumusta voitaisiin ennaltaehkäistä ja siihen löydettäisiin pitkäaikaisia ratkaisuja, jotka auttaisivat yksilöitä toimimaan vanhempina parhaan kykynsä mukaan.
|
|---|