| Yhteenveto: | Asiakaslähtöisiä ja kokonaisvaltaisia palveluita on usein haasteellista järjestää lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaille, ja palveluiden järjestämisvastuusta käydäänkin jatkuvaa neuvottelua. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian rajapinnoilla käydään usein keskustelua siitä, tarvitseeko nuori kasvatusta, hoitoa vai molempia. Keskeisenä lähtökohtana lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyölle on lastensuojelun ja nuoriso-psykiatrian lakisääteinen velvollisuus toimia yhdessä.
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian moniammatillisen yhteistyön haasteita on käsitelty tutkimuskirjallisuudessa. Keskeisiä käsitteitä ovat nuorisopsykiatria ja lastensuojelu sekä yhteisasiakkuus. Myös moniammatillinen yhteistyö on vahvasti sidoksissa tutkielman teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimuskysymyksenä on, minkälaisia haasteita lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian moniammatillisessa yhteistyössä ilmenee. Tutkimusmetodina tutkielmassa on narratiivinen kirjallisuuskatsaus.
Moniammatillista yhteistyötä vaikeuttaa tutkimustulosten mukaan se, että osapuolet eivät tunne toistensa työnkuvaa, hoitomuotoja ja lainsäädäntöä riittävän hyvin. Aikataulujen yhteensovittaminen, resurssit, erilaiset työmuodot sekä toimijoiden keskinäisen vuoropuhelun, arvostuksen ja yhteisymmärryksen puute tuovat myös haasteita yhteistyöhön.
Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian väliset ristiriidat vaikeuttavat nuoren avun saamista, jolloin nuoren etu voi jäädä toteutumatta. Valtasuhteissa esiintyvät haasteet kuormittavat myös työntekijöitä emotionaalisesti ja eettisesti. Laadukkaan yhteistyön aikaansaamiseksi on syytä tarkastella yhteisen työskentelyn välttämättömyyttä ja toimintakäytäntöjä. Kehitettäessä moniammatillista yhteistyötä tulee huomioida toimintakulttuurin, rakenteiden, työntekijöiden osaamisen ja työhyvinvoinnin sekä johtamisen osa-alueet. Toimiva yhteistyö lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välillä lisää palvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
|
|---|