| Summary: | Susien kuvaukset perinteisissä tarinoissa ovat olleet toistuvasti hyvin negatiivisia, susi on ollut pääasiassa ilkiö. Tämä on vaikuttanut susien kohteluun oikeassa elämässä, kun niiden tarinallinen rooli on sulautunut ihmisten mielikuviin itse eläimestä, minkä takia susia on mm. metsästetty Euroopassa eksessiivisesti. Tämä tutkimus tutkii mikä susien rooli nykyaikaisissa tarinoissa on ja kuinka paljon se vastaa tai eroaa perinteisemmästä suden kuvauksesta, antaen näin kuvan siitä, miten susia tullaan mahdollisesti tulevaisuudessa kohtelemaan.
Tämä tutkimus vertaa susihahmoja kahdesta Grimmin sadusta, Red Riding Hood sekä Wolf and the Seven Little Kids, suositun Fables sarjakuvasarjan vastaavaan susihahmoon. Tutkimuksessa käytettiin visuaalista retoriikkaa sekä multimodaalista diskurssin tutkimusta sarjakuvien kuviin ja tekstiin pohjaavan tarinankerronnan avaamiseksi.
Tutkimuksessa löytyi sekä eroavaisuuksia että yhtäläisyyksiä hahmojen välillä, mutta pääasiassa moderni kuvaus sudesta oli erilainen kuin aiemmissa tarinoissa. Susi toimi tarinassa sankarina/antisankarina vastustajan sijaan, lisäksi suden pahoja puolia oli inhimillistetty ja pehmennetty ja tämä osoitti joitain inhimillisiä puolia, joita perinteisten tarinoiden susilla ei ollut.
Moderni versio sudesta oli moniulotteisempi ja inhimillisempi kuin tarinoiden susi, eikä tällä ollut samanlaista roolia selkeänä vihollisena tarinassa. Vaikka otoskoko oli pieni, löydöt vaikuttavat osoittavan susien roolin tarinoissa muuttuneen mustavalkoisesta ilkiöstä moniulotteisemmaksi ja neutraalimmaksi hahmoksi, tulevaisuudessa susien voidaan olettaa pääsevän irti ”ison pahan suden” stigmasta ihmisten tullessa siitä tietoisemmiksi.
|
|---|