Yksinasuvien ikääntyneiden liikuntaharrastuneisuus

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarkastella, onko yksinasumisella ja ikääntyneiden liikuntaharrastuneisuudella yhteyttä eli harrastavatko yksinasuvat ikääntyneet enemmän vai vähemmän liikuntaa kuin jonkun kanssa yhdessä asuvat ikääntyneet. Aihetta ei ole juurikaan tutkit...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Virtanen, Viliina
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2021
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79500
Description
Summary:Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarkastella, onko yksinasumisella ja ikääntyneiden liikuntaharrastuneisuudella yhteyttä eli harrastavatko yksinasuvat ikääntyneet enemmän vai vähemmän liikuntaa kuin jonkun kanssa yhdessä asuvat ikääntyneet. Aihetta ei ole juurikaan tutkittu aikaisemmin, minkä vuoksi katsaukselle on tarvetta. Sen sijaan aikaisempaa tutkimustietoa on yleisesti ikääntyneiden liikuntaharrastuneisuudesta ja ikääntyneiden asumismuodoista. Katsauksen kirjallisuushaku toteutettiin 28.10.2021 kahteen tietokantaan: Medline (Ovid) ja SPORTDiscus (EBSCO). Tutkielman aineistoiksi valikoitui viisi poikkileikkaustutkimusta, jotka on julkaistu vuosina 2002–2018. Tutkimuksissa tarkasteltiin liikunnan harrastamiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Liikuntaharrastusten muodot eivät olleet yhtenäisiä jokaisessa tutkimuksessa. Kolmessa tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen sukupuolten välisiä eroja. Tutkimustulokset osoittavat, että yksinasumisen ja ikääntyneiden liikuntaharrastuneisuuden välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, mutta tulokset antavat suuntaa yksinasumisen ja liikuntaharrastuneisuuden välisestä suhteesta. Tulokset vaihtelivat liikunnan tyypin ja sukupuolen mukaan. Tutkimuksissa havaittiin ristiriitaisia tuloksia esimerkiksi sukupuolen yhteydestä ikääntyneiden liikuntaharrastuneisuuteen. Myöskin tulokset yksinasuvien ja jonkun kanssa yhdessä asuvien ikääntyneiden liikunnan harrastamisen määrästä olivat ristiriitaisia. Katsaus osoitti, että jatkotutkimus yksinasuvien ikääntyneiden liikuntaharrastuneisuudesta on tarpeen. Tulevaisuudessa olisi selvitettävä tarkemmin yksinasumisen ja liikuntaharrastuneisuuden yhteyttä ja siihen yhteydessä olevia mahdollisia syitä. Jatkotutkimus on tarpeen, sillä ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja yksinasuminen yleistyy. Tutkimustietoa tarvitaan lisää, jotta voidaan tukea ikääntyvien liikkumismahdollisuuksia ja parantaa ikääntyvien toimintakykyä ja elämänlaatua.