| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla ammatillinen toimijuus ja työssä koetut tunteet näyttäytyvät henkilöstön arvioimina tutkimusorganisaatiossa. Lisäksi selvitettiin taustamuuttujien yhteyttä henkilöstön arvioihin.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten ammatillisen toimijuuden ulottuvuudet vaikuttaminen työssä, työkäytäntöjen kehittäminen ja ammatillisen identiteetin neuvottelu ovat yhteydessä työssä koettuihin positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Työsuojelurahaston rahoittaman sekä Aalto yliopiston ja Jyväskylän yliopiston toteuttaman Tunnetoimijuus strategian toteut tamisen tukena (TUNTO2) -tutkimushankkeen aineistoa (N = 777), joka kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keskisuuresta tutkimusorganisaatiosta. Ammatillista toimijuutta arvioitiin Vähäsantasen ym. (2017a) kolmen ulottuvuuden mit tarilla. Työssä koettuja tunteita puolestaan arvioitiin Thompsonin (2007) -versiolla PANAS-mittarista, jossa on viisi positiivista ja viisi negatiivista tunnetilaa.
Aineistoa analysoitiin määrällisin menetelmin käyttämällä riippumattomien otosten t-testiä, Spearmanin sekä Pearsonin korrelaatiokertoimia, yksisuuntaista
varianssianalyysiä sekä hierarkkista lineaarista regressioanalyysia.
Tutkimuksessa havaittiin, että tutkimusorganisaation henkilöstö arvioi ammatillisen toimijuutensa sekä positiiviset tunteet melko korkeaksi. Negatiiviset
tunteet sen sijaan olivat melko alhaiset. Tutkimusorganisaation esimiehet arvioivat ammatillisen toimijuutensa ja positiiviset tunteet korkeammaksi kuin muu henkilöstö, kun taas muu henkilöstö raportoi esimiehiä korkeammat negatiiviset tunteet. Sukupuolella ei ollut eroa positiivisia tunteita lukuun ottamatta. Ikäryhmien välillä havaittiin eroavaisuuksia ammatillisen toimijuuden kahdessa ulottuvuudessa (työkäytäntöjen kehittämisessä ja ammatillisen identiteetin neuvottelussa) ja negatiivisissa tunteissa. Tulokset osoittivat, että kaikki ammatillisen
toimijuuden ulottuvuudet olivat positiivisesti yhteydessä positiivisiin tunteisiin,
kun taas kaikki ammatillisen toimijuuden ulottuvuudet olivat negatiivisesti yhteydessä negatiivisiin tunteisiin.
Tulokset vahvistivat aiempaa käsitystä esimiesten korkeammista arvioista ammatillisen toimijuuden osalta. Tulokset loivat uutta tietoa ammatillisen toimijuuden ja työssä koetuista tunteista tutkimusorganisaatiossa. Lisäksi tulokset loivat uutta havaitsemalla, että ammatillisella toimijuudella on yhteyttä työssä koettuihin tunteisiin. Jatkossa olisi tarpeellista selvittää tarkemmin, millaiset toimintatavat ja rakenteet edistävät ammatillisen toimijuuden ja työssä koettujen tunteiden kehittymistä.
|
|---|