| Summary: | Jalkapallon harrastuskustannukset ovat olleet muiden lajien ohella voimakkaassa kasvussa 2000-luvun alkuun verratessa. Kustannukset ovat erityisen korkeat kilpailullisella tasolla harrastettaessa. Kustannusten kasvun taustalla ovat kasvaneet laatuvaatimukset ja seuratoiminnan ammattimaistuminen. Vanhempien sosioekonominen asema on yhä merkittävämmässä roolissa kilpailullisen seurassa harrastamisen taustavaikuttajana. Harrastuskustannusten tarkastelu on tärkeää, sillä seuratoiminnalla on merkittävä rooli suomalaisessa liikuntakulttuurissa lasten ja nuorten liikuttajana.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin jalkapallon harrastuskustannuksia 15-vuotiailla nuorilla, jotka harrastavat jalkapalloa kilpailullisella tasolla Suomessa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää harrastavien nuorten vanhempien sosioekonominen asema ja tutkia sen vaikutuksia nuorten mahdollisuuksiin harrastaa jalkapalloa kilpailullisella tasolla. Sosioekonominen asema määrittyi tutkimuksessa koulutustaustan ja tulotason mukaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin metodein. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin Suomen Palloliiton eteläisen (ELL) ja pohjoisen (PSL) alueen liigojen joukkueiden pelaajien vanhemmille (n=189).
Jalkapallon harrastuskustannukset esitetään tutkimuksessa mediaanein. Tämän tutkimuksen mukaan jalkapalloharrastuksen kokonaiskustannukset ovat 3 200 euroa vuodessa. Vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat pojilla 3 825 euroa ja tytöillä 2 450 euroa. Kustannukset ovat pojilla tilastollisesti merkitsevästi suuremmat tyttöihin verrattuna kaikissa tutkituissa kustannusluokissa (välttämättömät maksut, välilliset kulut ja kokonaiskustannukset). Jalkapalloa kilpailullisella tasolla harrastavien nuorten vanhemmat näyttäytyvät korkeasti koulutettuina ja hyvätuloisina. Kotitalouden yhteenlaskettujen bruttotulojen mediaaniluokka on aineistossa 80 000–89 999 euroa vuodessa. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut 66 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vanhempien mielestä sosioekonomisella asemalla on merkitystä nuoren mahdollisuuksiin harrastaa jalkapalloa kilpailullisella tasolla.
Tulosten mukaan kilpailullisen jalkapallon harrastuskustannukset ovat korkeahkolla tasolla. Kustannusten kasvaessa nousee esiin monipuolisten tukitoimien merkitys tasa-arvoisten harrastusmahdollisuuksien mahdollistamisessa.
The costs of participation in football club among children and adolescents have been increasing significantly when compared to the beginning of the 21st century along with other sports. The costs are especially high at competitive level. The main reasons behind increased costs are increased quality demands by parents and professionalization of club sport. Parents’ socioeconomic status is ever more in a significant role when it comes to children and adolescents’ possibilities to participate in a competitive club sport.
This master’s thesis explores the costs of participation in football at competitive level among 15-year-old adolescents in Finland. In addition, the purpose was to define parents’ socioeconomic status and explore its effects on the adolescents’ possibilities to participate in football at competitive level. In this study, socioeconomic status is determined by educational background and income level. This is quantitative research. The data of the study was collected with an electronic questionnaire that was sent to the parents (n=189) of football players from the clubs in Football association of Finland’s southern region league (ELL) and northern region league (PSL).
In this study, the costs of participation in football are presented as medians. According to this study, the total costs are 3 200 euros annual in Finland. The total annual costs are 3 825 euros for boys and 2 450 euros for girls. When compared to girls, the costs for boys are statistically significantly higher in all categories (obligatory costs, indirect costs, total costs). According to this study, parents of adolescents who participate in football at a competitive level seem to be highly educated and wealthy. The households’ median for combined gross income was 80 000 –89 999 euros annually. 66 percent of those who answered the questionnaire had completed a baccalaureate or a graduate degree. In parents’ opinion, socioeconomic status matters when it comes to an adolescent’s possibilities to participate in football at competitive level.
According to the findings the costs of participation in football at competitive level are at somewhat high level. When the costs increase the importance of versatile support actions to enable equal possibilities to participate comes to the fore.
|
|---|