| Summary: | Tutkielmani käsittelee Carlos Castanedan The Teachings of Don Juan -saagan maagista maailmankuvaa semioottisesta eli
merkitystä ja sen muodostumista pohtivasta perspektiivistä. Yhdistämällä akateemisen semiotiikan, mytologian ja
kirjallisuuden tutkimusta Castanedankin aikana vaikuttaneiden New Age -filosofien työhön, tutkimukseni syventyy don
Juanin “Tiedon tien” maagisiin kategorioihin ja niiden kielifilosofisiin implikaatioihin. Tutkimani “magian ja semioosin”
pääkäsitteet tämän työn osalta ovat “maailman pysäyttäminen” ja “tekeminen”, joita vertailen Julia Kristevan semioottisen
ja symbolisen teorian kanssa. Semioottisen näkökulman rinnalla kulkee luonnostaan myös antropologinen perspektiivi, ja
avaan castanedismin noituuden merkityksiä myös sijoittamalla ne kulttuuriseen kontekstiinsa – niin tolteekkiperinteen ja
shamanismin kuin 1960-luvun psykedeelisen vallankumouksen, jälkistrukturalismin suurien läpimurtojen ja globaalien
kehityskulkujen sekä kriisien keskiöön. Koska olen halunnut kohdella lähteitäni tasavertaisina tietolähteinä, tutkimus ei ole
ainoastaan maagisten kategorioiden semioottista analyysia, vaan myös semiotiikan teorian itsensä uudelleentulkintaa. Tätä
dialektista lähestymistapaa kutsun kaksoissemioottiseksi analyysiksi, jolle tämä kandidaattityö luo pohjaa mahdollista
jatkotutkimusta ajatellen.
|
|---|