| Summary: | Euroopan unioni (EU) on toimija kansainvälisessä politiikassa. Se ei ole kuitenkaan perinteinen toimija, koska se ei ole valtio. EU:n luonne on eräänlainen välimuoto, jolloin sen toiminta näyttäytyy erikoisena. Venäjä on maantieteellisistä, historiallisista ja kulttuurisista syistä erityisen merkittävä Euroopalle. Myöskin Venäjän viimeaikaiset toimet esimerkiksi Ukrainassa ovat luoneet jännitettä kansainväliseen politiikkaan. Tutkielman kysymyksenä on analysoida ja ymmärtää Euroopan unionin toimintaa sen Venäjä-politiikan kautta hyödyntäen kansainvälisen politiikan oppialan liberalistista teoriaa.
Liberalistinen teoria tarjoaa käsitteitä, joilla on mahdollista jäsentää Euroopan unionin toimintaa. Liberalismi nostaa yksilön kansainvälisen politiikan päätoimijaksi. Toimijoita analysoitaessa keskeisiä käsitteitä ovat tasavaltalaisuus, keskinäisriippuvuus ja instituutiot. Kun toimijoiden välisistä mieltymyseroista on mahdollista syntyä konflikteja, tarjoaa edellä mainitut liberalismin käsitteet tapoja rajoittaa konfliktin riskiä. Esimerkiksi edistämällä demokratian toteutumista ja luomalla valtioiden välistä keskinäisriippuvuutta talouden ja instituutioiden kautta, voidaan luoda tilanne, jossa konflikteja ei todennäköisemmin synny.
EU:n toimintaa tarkastellaan sisällönanalyysillä. Siinä aineistosta poimitaan keskeisiä asioita, joita tulkitaan teorian tarjoamien käsitteiden kautta. EU:n virallisten tiedotteiden sisällön tarkastelulla on mahdollista tunnistaa seuraavia toimia. Venäjän suuntaan EU luo taloudellista keskinäisriippuvuutta sekä muodostaa institutionaalisia sitoumuksia erilaisten sopimusten ja yhteistyömekanismien kautta. Venäjän toimet Ukrainassa EU kuitenkin tuomitsee ja on vastannut niihin taloudellisilla ja diplomaattisilla sanktioilla. EU:n sanktiot ovat kuitenkin yksilöityjä koko Venäjän sijaan. Euroopan unionin Venäjä-politiikka on demokratiaan ja keskinäisriippuvuuteen keskittyvää.
|
|---|