Suhdannetilanteen vaikutus alkoholin kulutukseen

Tutkielman tarkoituksena on arvioida suhdannetilanteen muutoksien vaikutuksia alkoholin kulutukseen. Lisäksi arvioidaan terveyden ja suhdannetilanteen välisiä yhteyksiä yleisellä tasolla. Tutkielmassa keskeisessä osassa on työttömyysasteen käsite, joka esitellään aluksi yhdessä suhdannevaihteluide...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Koivisto, Emmi
Muut tekijät: Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Taloustieteet, Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79225
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman tarkoituksena on arvioida suhdannetilanteen muutoksien vaikutuksia alkoholin kulutukseen. Lisäksi arvioidaan terveyden ja suhdannetilanteen välisiä yhteyksiä yleisellä tasolla. Tutkielmassa keskeisessä osassa on työttömyysasteen käsite, joka esitellään aluksi yhdessä suhdannevaihteluiden kanssa. Tutkielman empiirinen osuus perustuu aineistoon, joka on tuotettu Englannissa, joten teoriaosuudessa käydään läpi yleisesti Iso-Britannian suhdannekehitystä sekä alkoholin kulutusta koko Euroopan (ja EU:n) tasolla. Suhdannetilanteen ja terveyden välillä on havaittu yhteneväisyyksiä, joita esitellään aiemman kirjallisuuden osalta melko laajalti. Terveyden ja suhdannetilanteen välistä yhteyttä voidaan tutkia kahdesta eri näkökulmasta, jotka ovat moderni ja perinteinen näkökulma. Aiheesta löytyy molempia näkökulmia tukevaa kirjallisuutta, joiden eroja ja yhteneväisyyksiä tarkastelemme kappaleessa kolme. Aiemman kirjallisuuden tarkastelu kohdennetaan alkoholin kulutuksen ja suhdannetilanteen välille. Kirjallisuuskatsaus antaa vastauksia taantuman ja alkoholin kulutuksen väliseen yhteyteen sekä tuloksia esimerkiksi alkoholikuolleisuudesta. Empiirisessä osiossa luodaan regressioanalyysin avulla malli, jolla voidaan selittää alkoholin kulutusta eri tekijöillä. Lisäksi tarkastellaan eroja sukupuolien välillä, sekä paljonko eri muuttujat vaikuttavat miehillä tai naisilla. Viimeisessä osuudessa arvioidaan tutkimuksen tuloksia sekä tehdään vertailua aiemman kirjallisuuden ja empiirisen tutkimuksen välillä.