| Yhteenveto: | Muistisairaiden määrän ennustetaan nousevan maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä jo 139 miljoonaan. Suomessa sairastuu vuosittain n.14500 henkilöä muistisairauteen. Tutkielmassa perehdyttiin valikoituihin musiikkiterapiatutkimuksiin. Tavoitteena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkia musiikkiterapiamenetelmien hyödyntämistä ja niiden tuomia merkityksiä osana muistisairaan arkihoivaa.
Kohderyhmänä oli muistisairauteen sairastuneet yli 65-vuotiaat henkilöt, jotka tarvitsevat hoivaa ympärivuorokautisesti. Tutkimusmenetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Aineistona oli kuusi tutkimusartikkelia, joita analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Musiikkiterapiamenetelminä oli käytetty vuorovaikutteista osallistamista, soittamista ja musiikin kuuntelua. Tutkimusasetelmassa verrokkiryhmällä oli vastaavasti jotain muuta sosiaalista aktiviteettia, ja kontrolliryhmä sai ns. perushoivaa. Musiikkiterapian vaikutukset ilmenivät levottoman käytöksen ja ahdis-tuneisuuden vähenemisenä. Muistin paranemiseen vaikutus oli vähäisempi, mutta keskittymiskyky parani. Musiikkiterapian positiiviset vaikutukset näkyivät muistisairaassa vielä viikkoja sen päättymisen jälkeenkin. Tutkimustulosten perusteella musiikin säännöllisellä käyttämisellä osana muistisairaan arkihoivaa voidaan edesauttaa psyykkisen voinnin tasapainottamista. Tämä ilmenee levottomuuden vähenemisenä ja kognitiivisten toimintojen tukemisena. Taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen tulisi olla osa muistisairaan hoitoa, koska niillä on positiivisia vaikutuksia koettuun elämänlaatuun ja niiden tulisi olla kaikkien saatavilla.
|
|---|