Megastigmus-pistiäislajien esiintyminen kurtturuusulla (Rosa rugosa) Suomessa

Täpläkiilupistiäisiin (Megastigmidae) kuuluvat Megastigmus-suvun pistiäiset ovat kohtuullisen huonosti tunnettuja, ja varsinkin Suomessa niiden todellisesta lajimäärästä sekä ekologiasta tiedetään hyvin vähän. Kaikki Megastigmus-suvun lajeista ovat kasvinsyöjiä ja monet niistä toimivat siemenpredaat...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Vinnenmaa, Stiina, Hirvensalo, Joona
Muut tekijät: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Department of Biological and Environmental Science, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79199
Kuvaus
Yhteenveto:Täpläkiilupistiäisiin (Megastigmidae) kuuluvat Megastigmus-suvun pistiäiset ovat kohtuullisen huonosti tunnettuja, ja varsinkin Suomessa niiden todellisesta lajimäärästä sekä ekologiasta tiedetään hyvin vähän. Kaikki Megastigmus-suvun lajeista ovat kasvinsyöjiä ja monet niistä toimivat siemenpredaattoreina kasveilla, käyttäen niiden siemeniä poikastensa ravintona. Ne munivat munansa siemeniin, tarjoten poikasille suojaa ja ravintoa toukka- ja kotelovaiheiden ajaksi. Tutkimuksessa selvitimme kurtturuusun (Rosa rugosa) siemenistä löydettyjen pistiäisten lajit, sekä niiden ekologiaa Suomessa. Kurtturuusu on istutuksista luontoon levinnyt haitallinen vieraslaji, jota hyödyntävien herbivorien kartoittaminen on tärkeää sen leviämisen estämistä varten. Tutkimuksessa havaitut pistiäiset saatiin kuoriutumaan sisätiloissa kevättalvella 2021 keräämistämme kurtturuusun kiulukoista. Tutkimuksemme saavutti tärkeimmän päämäärämme, eli Megastigmus-suvun pistiäisyksilöiden lajinmäärityksen kasvatetuista aikuisista yksilöistä. Tutkimuksemme mukaan kurtturuusulla loisii Suomessa kaksi Megastigmus-suvun lajia, Megastigmus aculeatus sekä epäselväksi jäänyt laji, josta käytämme työnimeä Megastigmus sp 1. Megastigmus sp. 1 on asiantuntija-arvion mukaan joko tuntematon värimuoto tunnetusta lajista tai tieteelle tuntematon laji. Havaitsimme myös eroja näiden kahden lajin levinneisyydessä Suomen sisällä M. aculeatus-lajia löytyen kaikista tutkituista kaupungeista, kun taas M. sp. 1 rajoittui levinneisyydeltään vain eteläisempiin kaupunkeihin. Tulostemme mukaan M. aculeatus myös vaikuttaa poistuvan siemenen suojasta aikaisemmin kuin M. sp. 1.