| Summary: | Verovaroin rahoitetun Yleisradio Oy:n uudet tekstimuotoiset palvelut mielletään kaupallisen median näkökulmasta alan kilpailutilannetta merkittävällä tavalla vääristäväksi tekijäksi. Euroopan komissiolle vuonna 2017 tehty kantelu aloitti Yle-lain uudistamisprosessin Suomessa, joka on edelleen kesken. Lakiuudistus rajoittaisi läpi mennessään Ylen toimintaa niin, että sen verkkosisällöt saisivat pääasiassa liittyä vain liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Erilaisia yleisradiotoiminnan lakisääteisiä rajoitustoimia on tehty myös muualla Euroopassa.
Tämä tutkimus tarkastelee Yleisradiota koskevan lainsäädännön muutosehdotusta kohtaan esitettyjä merkityksenantoja Helsingin Sanomien kommenttipalstoilla vuosina 2020–2021. Tutkimuksen aineistona on käytetty 187 Helsingin Sanomien nettisivuilla julkaistua kommenttia. Aineisto on kerätty kuudesta Yle-lain uudistusta käsittelevästä uutisesta. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt aineistolähtöistä diskurssianalyysia.
Tutkimukseni tavoitteena on kuvata, millä tavoin Yle-lain muutoksen oletettuja vaikutuksia merkityksellistetään kielellisesti ja miten lakiuudistukseen suhtaudutaan Helsingin Sanomien kommenttipalstoilla. Olen määritellyt aineistosta esiin nousseet argumentit laadun, yhdenvertaisuuden, sananvapauden ja riippumattomuuden, kateuden, kilpailuasetelman ja rahoituksen sekä rajojen diskursseiksi. Tutkimuksen keskeisin löydös on, että enemmistö kommenteista vastustaa Yleisradion tekstisisältöjen rajoittamista, vaikka kommenttien kirjoittajat ovat Ylen kilpailijoihin lukeutuvan Helsingin Sanomien tilaajia.
|
|---|