| Yhteenveto: | Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee YK:n toteuttamaa siviilien suojelua Etelä-Sudanissa. Tutkielmassa analysoidaan englantilaisen koulukunnan teoreettisen ajattelun avulla mahdollisia solidarististen ja plu-ralististen tavoitteiden aiheuttamia ristiriitoja, jotka ilmenivät siviilien suojelussa. Tutkimusaineistona toi-mivat YK:n turvallisuusneuvoston kokoustallenteet vuosilta 2018 ja 2019, joissa käsitellään Etelä-Sudanin tilaa kolmen kuukauden välein. Aineistosta on nostettu esille lainauksia eri valtioiden edustajien puheenvuoroista, jotka osoittavat siviilien suojeluun kytkeytyviä ristiriitoja.
YK:n operaatio UNMISS on toiminut Etelä-Sudanissa vuodesta 2011 lähtien. Etelä-Sudanin konfliktin juurisyyt ovat poliittisissa jännitteissä, joihin heimojen väliset kiistat kytkeytyvät läheisesti. Operaation mandaatti vaihdettiin vuonna 2014 siviilien suojeluun, kun maan yhteiskunnallinen tilanne eskaloitui. Etelä-Sudanin hallitus ei kuitenkaan tukenut YK:n toteuttamaa siviilien suojelua odotetulla tavalla. Sisällissodan selvittämiseksi konfliktin osapuolet allekirjoittivat rauhansopimuksen syksyllä 2018. Sopimuksen tuomaa yhteiskunnallista muutosta tarkkaillaan tutkimuksen analyysin edetessä.
Etelä-Sudan kytkeytyy paikallisympäristöön, joka osaltaan ohjaa valtion intressejä ja toimintaa suhteessa kansainväliseen yhteisöön. Suurvaltojen asemoituminen solidarismin ja pluralismin välille määrittelee turvallisuusneuvoston kautta kansainvälisen yhteisön toimintaa. Kiina ja Venäjä tulkitsevat valtiol-liset intressit ensisijaisiksi suhteessa kansalaisten oikeuksiin. Nämä maat vastustavat siviilien suojelun välillisiä keinoja, kuten pakotteita ja aseidenvientikieltoja. Kansainvälisen yhteisön vaikutusvaltaan vai-kuttaa puuttuva yhtenäinen käsitys peruskäsitteistä, lähtökohdista ja siitä, miten humanitaarisiin haasteisiin vastataan.
Tutkimustuloksena voidaan todeta kansainvälisessä yhteisössä olevan ideologisia ristiriitoja. Suurin ristiriita tutkimuksen perusteella siviilien suojelun toteuttamisessa on se, nähdäänkö kansainvälisen yhteisön toiminnan perustuvan valtioiden intresseihin vai yksilöiden oikeuksien takaamiseen. Toimijoiden keskuudessa ei ole jaettua käsitystä suvereniteetin luonteesta eikä siitä, milloin ja miten suvereniteet-tiin pitäisi vaikuttaa. Ideologisia ristiriitoja merkittävämpi haaste Etelä-Sudanin siviilien suojelussa on kuitenkin Inglehartin teorian nojalla sosiaalis-taloudellisen kehityksen puute.
|
|---|