| Summary: | Pro gradu -tutkimuksessani analysoin yhdysvaltalaisen TIME-aikakauslehden vuosina 2015–16 luomaa kuvaa Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleista. Narratiivianalyysin teoreettisena pohjana on käytetty Kenneth Burken ajatusta draaman viisikulmiosta.
Analyysin pohjalta esitän, että TIME-lehden vaaliuutisoinnissa on havaittavissa kolme selvästi toisistaan poikkeavaa suurta narratiivia, jotka ohjaavat lehden luomaa kuvaa presidentinvaalikamppailun etenemisestä sekä siinä mukana olevista ehdokkaista.
Vuoden 2016 presidentinvaaleista ei analyysini perusteella uutisoitu TIME-lehden sivuilla koko vaalikamppailun ajan samalla tavalla, vaan uutisoinnissa lehden huomio kiinnittyi vaalikamppailun eri vaiheissa hyvin erilaisiin teemoihin sekä ehdokkaisiin. Pyrin analyysissani osoittamaan, että erityisesti demokraattien Bernie Sanders ja republikaanien Donald Trump nousivat lehden vaaliuutisoinnissa merkittävään rooliin vasta esivaalien kuluessa, kun taas moni esivaalien alkuvaiheessa paljon esillä ollut ehdokas ajautui vaalien edetessä pelkkään sivurooliin. TIME-lehden fokuksen siirtyessä uusiin ehdokkaisiin myös uutisoinnin painopisteissä tapahtui muutoksia, jotka puolestaan johtivat vaalinarratiivien muuttumiseen.
Suurten päänarratiivien lisäksi pyrin analyysissani osoittamaan, että kaikesta huolimatta TIMElehden sivuilla kulki vaalien läpi useita pienempiä sivunarratiiveja, jotka olivat osittain ristiriitaisia uutisointia hallinneiden päänarratiivien kanssa. Päänarratiiveistaan huolimatta lehden vaaliuutisointi oli siis analyysini perusteella ajoittain myös hyvin moniäänistä.
|
|---|