Mikä saa miehen kyyneliin? reseptiivistä minuttelua - auto- ja sensobiografinen lähestyminen liikutukseen

Tämän opinnäytteen lähtökohdat ja tutkimusongelma kumpuavat mielen liikutuksesta. Tietoteoreettisesti ja käytännön kannalta ytimeksi muodostuu, mikä on liikutuksen tunne. Tutkimushaasteina ovat, miten yksilö kokee tällaisen musiikillis-voimaannuttavan syvätunteen. Mistä liikutus syntyy ja missä se t...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Heikkinen, Vesa
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79085
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän opinnäytteen lähtökohdat ja tutkimusongelma kumpuavat mielen liikutuksesta. Tietoteoreettisesti ja käytännön kannalta ytimeksi muodostuu, mikä on liikutuksen tunne. Tutkimushaasteina ovat, miten yksilö kokee tällaisen musiikillis-voimaannuttavan syvätunteen. Mistä liikutus syntyy ja missä se tapahtuu? Menetelminä ovat auto- ja sensobiografiset työtavat, joiden avulla tulkitsen vahvasti tuntemiani musiikkikokemuksia ja analysoin kulloistakin syntynyttä mielenmaisemaani. Työssä muodostuu minäanalyyttinen konstruktio musiikkiterapian, - ja tunnepsykologian käsitteiden, teorioiden ja musiikillisen päiväkirjan kautta. Musiikillinen liikutus on syvästi koettu ja edelleen koetteleva äänikokemus. Se syntyy muuntuvissa konteksteissa ja situationaalisissa hetkissä sekä tahdonalaisesti että tahtomattaan. Tällaisia kontekstuaalisia odotettuja ja väistämättömiä tilanteita ovat esimerkiksi kirkolliset ihmiskaaren pysähtymisen hetket sekä yllättävät hetket. Aineistoanalyysi ja materiaalin konstruktiivinen tulkinta osoittavat liikutuksen tunteen syntyvän kokonaisvaltaisesti: psyykkisesti, kognitiivisesti ja moniaistisesti. Ilmenemismuoto on kehollinen, emotionaalinen ja toiminnallinen. Kontekstin ja musiikin muistorikkaudella, herkkyydellä, seesteisyydellä ja pysähtyneisyydellä ei ole välttämättä merkitystä, vaan dynaamisella situaatiolla. Samalla osoittautuu, että liikutus on musiikin kautta paljastuvaa itseoivallusta ja -kasvatusta tukeva avoin ja kätkeytyvä efekti.