| Yhteenveto: | Suomessa on jääty jälkeen muiden Pohjoismaiden, kuten Ruotsin työllisyysasteesta. Meillä työllisyysaste on pitkään ollut alle 70%, kun Ruotsissa se on paikoin ollut jopa 80%. Jatkossa eläkeläisten määrä tulee kasvamaan ja samalla työikäinen väestö pienenee. Jotta pystymme ylläpitämään hyvinvointivaltiota, on työllisyysasteen nosto keskeisessä asemassa. Työmarkkinoiden mallinnuksessa otetaan tarkasteluun DMP-malli ja varantovirta malli, joiden avulla työpaikkojen syntyä voidaan mallintaa. Mallit voidaan määritellä matemaattisen yhtälön avulla ja erilaisissa koordinaatistoissa. Mallien avulla voidaan myös tarkastella taloudessa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi UV-käyrän siirtymistä ja sen vaikutusta työmarkkinoiden kohtaantoon. Kohtaantoon voivat vaikuttaa hyvin monet tekijät ja käymmekin tutkimuksessa läpi keskeisiä tekijöitä, kuten verokiila, työmarkkinoiden jäykkyys, ikä, sukupuoli, koulutus, työttömyysturva ja erilaiset tulo- ja kannustinloukut. Samassa yhteydessä teemme katsauksen aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja käymme läpi niiden tuloksia ja vaikutuksia. Tuloksien mukaan kohtaanto riippuu esimerkiksi työnhakijoiden ominaisuuksista, taloudellisesta tilanteesta ja erilaisista instituutioista ja niiden määrittelemistä säännöistä, kuten työttömyysturvasta. Lopuksi tutkimme seutukuntien väestöntiheyden perusteella kohtaantoa vuosien 2015 ja 2020 aikana. Muuttujina mallissa ovat täyttyneet työpaikat kuukauden aikana, kuukauden lopussa avoimena olevat työpaikat sekä työttömien työnhakijoiden määrä, kuukauden lopussa. Muita tarkasteltavia muuttujia ovat työnhakijoiden ikä, koulutus ja sukupuoli. Tuloksia tarkastellaan koko aineistosta ja jaoteltuna seutukuntien tiheyden mukaisesti eri ryhmiin. Tutkimuksen tuloksena voimme todeta, että työmarkkina-alueen tiheydellä on selkeä vaikutus kohtaantoon, mutta vaikutuksen suuruutta tulee jatkossa tutkia enemmän.
|
|---|