Lastensuojelulaitosen asukkaat ja ammattilaiset tutkimuksen valossa Tuula Kallioniemen Toivottomassa tapauksessa ja Taru Väyrysen Pilven varjossa

Tutkielma tarkastelee, mitä kaksi 1970- ja 1980-luvun vaihteen nuortenkirjaa, Tuula Kallioniemen Toivoton tapaus? ja Taru Väyrysen Pilven varjo, kertovat aikansa lastensuojelulaitoksista, niiden nuorista ja ammattilaisista. Katse kohdistetaan laitosten tyttöjen sukupuolittamiseen, teosten kommentte...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Päretie, Katja
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78926
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielma tarkastelee, mitä kaksi 1970- ja 1980-luvun vaihteen nuortenkirjaa, Tuula Kallioniemen Toivoton tapaus? ja Taru Väyrysen Pilven varjo, kertovat aikansa lastensuojelulaitoksista, niiden nuorista ja ammattilaisista. Katse kohdistetaan laitosten tyttöjen sukupuolittamiseen, teosten kommentteihin köyhyydestä, yhteiskuntaluokista ja nuorten koulutusmahdollisuuksista sekä laitosten työntekijöiden ammatillisuudesta. Huomioidaan se, millaista kuvaa laitosten nuorista rakennetaan niiden tarkoitetulle lukijakunnalle, toisille nuorille. Kohdeteoksia luetaan rinnakkain tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tutkimusmenetelmänä on lähiluku ja tutkimuksen lähtökohtina länsimainen laitosprotesti, sosiaalityön ammatillistumisen kasvu ja yhteiskunnallisen nuorisokirjallisuuden aalto. Tutkielmassa selviää, että kohdeteoksissa laitoksissa asuvia nuoria sukupuolitetaan samoin kuin Tarja Pösön väitöstutkimuksessa Kolme koulukotia. Kaunokirjallisissa teoksissa näkyy laitosten nuorten ja ammattilaisten ajassa muuttuvat suhteet 1970-luvun lopun kontrolli- ja liittämissuhteesta sekä kumppanuussuhteesta kohti 1980- luvun vuorovaikutussuhdetta Kirsi Juhilan määrittämän suhteissa rakentuvan työn mukaisesti. Kohdeteokset ovat luokkatietoisia ja analyysin välineenä on käytetty Pierre Bourdieun kenttien teoriaa ja habituksen käsitettä. Köyhyyden ja lapsiköyhyyden kuvaus osoittautuu teoksissa ajattomaksi, siitä löytyy samoja piirteitä kuin viime vuosien köyhyystutkimuksista.