| Yhteenveto: | Työ ja työelämä ovat murroksessa. Työtavat, liiketoimintaympäristöt ja työntekijöiden odotukset muuttuvat nopeassa tahdissa. Muutos aiheuttaa paineita
myös yritysten työhyvinvoinnin johtamiselle varsinkin tietointensiivisessä
työssä. Hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavia ja haluavat pysyä työhyvin vointiin panostavan työnantajan palveluksessa.
Tämän pro gradu -tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu tiedolla
johtamisen ja työhyvinvoinnin aiemmasta tutkimuksesta. Tiedolla johtamista
tarkastellaan tiedolla johtamisen osa-alueiden ja prosessien kautta. Tiedolla
johtamisen osa-alueita ovat tutkineet muun muassa Laihonen, Hannula, Helan der, Ilvonen, Jussila, Kukko ja Yliniemi (2013) sekä Syed (2018). Choo (2002) ja
Heisigin (2009) kuvaavat tiedolla johtamisen prosesseja. Kohdeorgansaation
työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen tilannetta tarkastellaan edellä mainittujen
tutkijoiden esittämien näkökulmien avulla.
Työhyvinvointia tarkastellaan positiivisen psykologian näkökulmasta.
Positiivisen psykologian teoriaosuus pohjautuu Seligmanin (2005, 2011)
tutkimukselle. Työhyvinvoinnin osalta huomioidaan myös muuta kuin
positiiviseen psykologiaan liittyvää tutkimusta, kuten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden korrelaatiota kuvaavaa tutkimusta.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan kansainvälisen, Suomessa IT- ja
liiketoiminnan konsultoinnin palveluita tarjoavan organisaation työhyvinvointia
ja sen tiedolla johtamisen tilannetta. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään tapaustutkimusta, jonka empiirinen osa koostuu kolmesta aineistosta:
kyselyaineistosta (n=17), haastatteluaineistosta (n=13) ja dokumenttiaineistosta
(n=16). Aineisto on kerätty aikavälillä kesä-syyskuu 2021.
Tutkimustulosten perusteella voidaan tunnistaa ne osa-alueet, jotka organisaation työntekijät pitävät merkityksellisinä oman työhyvinvointinsa näkökulmasta. Työntekijät kokevat työhyvinvointinsa tason keskimäärin hyväksi, mutta
kehityskohteita tunnistetaan myös. Työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen ennakoidaan kasvattavan rooliaan kohdeorganisaatiossa ja siihen liittyviä prosesseja
kehitetään parhaillaan. Työhyvinvointia ei kuitenkaan vielä johdeta systemaattisesti tiedolla johtamisen prosessien avulla. Tutkimustulosten avulla voidaan
osoittaa työhyvinvoinnin tiedolla johtamiseen liittyviä kehityskohteita.
Work and working life are in transition. Working habits, business environments
and employee expectations are changing at a rapid pace. The change is also
putting pressure on how organizations manage and lead work well-being,
especially in knowledge-intensive work. Well-off employees are productive and
want to keep working for an employer that invests in well-being at work.
The theoretical framework of this master's thesis consists of
previous research on knowledge management and well-being at work.
Knowledge management is mainly examined through the work and research of
Laihonen, Hannula, Helander, Ilvonen, Jussila, Kukko and Yliniemi (2013),
Syed (2018), Choo (2002) and Heisig (2009). They describe the processes of
knowledge management and its different sectors. Well-being at work is viewed
from the perspective of positive psychology. The theoretical part of positive
psychology is based on Seligman's (2005, 2011) research.
This master's thesis examines work well-being and knowledge
management practices and processes at an international organization that
provides IT and management consulting services in Finland. The research
method utilizes a case study. The empirical part of this master’s thesis consists
of three sets of materials: a survey (n = 17), semi-structured interviews (n = 13)
and documentary analysis (n = 16). The material was collected between June
and September 2021.
Based on the research results, it is possible to identify the areas that
the employees of the organization consider relevant from the point of view of
their own work well-being. Employees perceive their level of well-being at work
to be good on average, but areas for improvement are also identified. Knowledge
management of well-being at work is expected to increase its role in the target
organization in the future. Processes related to leading work well-being through
knowledge management practices are being developed. However, well-being at
work is not yet systematically managed through knowledge management
processes. With the help of these research results, it is possible to identify
development targets related to the management of well-being at work and
knowledge management processes.
|
|---|