| Yhteenveto: | Tutkielman tavoitteena oli tuoda esille vanhusten arvostavan kohtaamisen merkitystä, sekä osallisuuden toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa. Kohdatuksi tuleminen ja osallisuus parantavat vanhusten elämänlaatua. Kohdatuksi tulemisen ja osallisuuden toteutumisen tutkiminen on sen vuoksi tärkeää. Selvitin myös tutkielmassani gerontologisen sosiaalityön roolia ja gerontologisen sosiaalityöntekijän asiantuntijuutta vanhusten osallisuuden tukemisessa.
Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymykseni olivat; Mitkä tekijät tukevat tai heikentävät vanhusten osallisuutta ja kohdatuksi tulemista sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuksessa? ja Miten gerontologisessa sosiaalityössä voidaan tukea vanhusten osallisuutta ja kohdatuksi tulemista? Tutkielman tutkimusaineisto koostui viidestä kotimaisesta (5) gerontologista sosiaalityötä ja vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluita käsittelevästä tieteellisestä artikkelista. Vastasin tutkimuskysymyksiin tekemäni teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkielmani perusteella vanhusten osallisuutta heikentäviä- ja vahvistavia tekijöitä on lähtöisin vanhuksesta itsestään, hänen lähipiiristään, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä sekä palvelujärjestelmän toimintatavoista ja -periaatteista. Gerontologisen sosiaalityön asiantuntijuutta tulisi hyödyntää entistä enemmän, ja gerontologista sosiaalityötä tulisi kehittää tärkeänä osana avohuollon sosiaali- ja terveyspalveluita.
Gerontologisen sosiaalityöntekijän vahva eettinen ja sosiaalinen erityisosaaminen ovat gerontologisen sosiaalityön osalta merkittävimpiä vanhuksen osallisuutta tukevia tekijöitä. Gerontologisen sosiaalityön avulla voidaan tukea vanhuksen sosiaalisia suhteita ja vanhuksen omaa asiantuntijuutta. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä pystyy toimimaan vanhuksen asianajajana.
|
|---|