| Yhteenveto: | Tutkimustehtävänäni oli selvittää kandidaatin tutkielmassani kirjallisuuskatsausta
tutkimusmenetelmänä käyttäen, miten asiakkaat määrittelevät hyvän kohtaamisen suomalaisessa systeemisessä lastensuojelun toimintamallissa. Aineisto tutkimukseen on valittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusjulkaisuista. Lastensuojelun kehittäminen systeemisen toimintamallin avulla on ajankohtaista ja jatkuu nykyisellä Sanna Marinin hallituskaudella, jonka vuoksi siihen liittyvää keskustelua on tärkeää käydä eri näkökulmista.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa olen käyttänyt perheterapeuttista mentalisaatioteoriaa ja sosiaalityön vuorovaikutusteoriaa. Mentalisaatioteorialla tarkoitetaan tunnetyöskentelyä kohtaamisissa ja se on syntynyt kiintymyssuhdeteorian pohjalta. Sosiaalityön vuorovaikutusteorioita
voidaan jakaa asiantuntijakeskeiseen, asiakaskeskeiseen ja dialogiseen asiakastyöhön. Dialogisesta asiakastyössä kohtaamisesta voidaan puhua virittymisenä samalle taajuudelle ja sen keskeisinä elementteinä ovat vastavuoroisuus, neuvottelusuhde ja jaettu asiantuntijuus. Vuorovaikutus ei muutu
reflektiiviseksi ilman asiakkaan kanssa käytävää dialogia. Osittain nämä kaksi edellä mainittua teoriaa limittyvät ja sisältävät samanlaisia piirteitä.
Luotettavien ja suorien johtopäätösten tekeminen tässä tutkimuksessa käytetyn aineiston perusteella on vaikeaa, koska suomalaisesta systeemisestä toimintamallista on tehty vielä vähän tutkimusta. Vähäisen asiakasnäkökulmaa koskevan aineiston perusteella voidaan kutenkin todeta, että
työntekijän kohtaamistaidoilla ja osaamisella, osallisuudella ja luottamuksella on hyvässä kohtaamisessa merkitystä ja ne ovat hyvän kohtaamisen ydintä.
Asiasanat: systeeminen lastensuojelun toimintamalli, lastensuojelu, kohtaaminen, vuorovaikutus, reflektiivisyys, osallisuus
|
|---|