| Summary: | Erilaiset tunteet ovat vahvasti läsnä eri oppimistilanteissa. Ne voivat vaikuttaa oppimiseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Kielen oppimiseen liittyvää ahdistusta on tutkittu jo vuosikymmenten ajan. Kieliahdistus määritel-lään tilannesidonnaiseksi ahdistukseksi, jota esiintyy yleensä erilaisissa kielenkäyttö- ja oppimistilanteissa.
Suurin osa aiemmin tehdyistä tutkimuksista liittyvät luokkahuoneessa koettuun kieliahdistukseen, mutta on tärkeää huomioida myös etäopetuksen näkökulma, erityisesti nyt kun COVID-19 pandemian aikana suurin osa opetuksesta siirtyi etäopetukseen. Etäopetusta jatketaan osittain varmasti myös pandemian jälkeenkin, jonka vuoksi kieliahdistusta tulisi tutkia enemmän myös tästä näkökulmasta.
Tässä tutkielmassa tutkittiin yliopiston englannin opiskelijoiden kokemuksia kieliahdistuksesta englannin kielen etätunneilla. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, johon vastasi 45 anonyymia opiskelijaa. Kyseessä on sekä laadullinen että määrällinen tutkimus, jossa tutkitaan osallistujien yksilöllisiä kokemuksia, syy- ja seuraussuhteita, sekä määrällisiä tuloksia. Tutkimuksessa otetaan huomioon osallistujien kokemuksia myös luokkahuoneessa, jotta voidaan vertailla niitä etätuntien kanssa. Tavoitteena on selvittää, että kokevatko englannin kielen opiskelijat ahdistusta englannin kielen etätunneilla, onko ahdistuksen määrä muuttunut etäopetukseen siirryttäessä, miksi ahdistusta koetaan ja mitkä tekijät vaikuttavat ahdistuksen määrään.
Tuloksista selviää, että kieliahdistusta esiintyy myös englannin kielen yliopisto-opiskelijoilla. Yleisimmät ahdistavat tilanteet liittyvät ääneen puhumiseen, kuten esitelmien ja puheiden pitämiseen muiden edessä. Myös ne opiskelijat, jotka eivät yleensä koe ahdistusta, voivat näissä tilanteissa sitä kokea. Epäonnistumisen ja kielteisen arvioinnin pelko ovat suurin syy ahdistukselle. Pelätään, että sanotaan jotain väärin tai ei äännetä sanoja oikein. Myös muiden opiskelijoiden ja opettajan mielipiteitä jännitetään.
|
|---|