| Summary: | Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko laskemisen ja lukemisen oppijaminäkuvat yhteydessä tehtäväsuuntautuneeseen ja tehtävää välttelevään suoritusstrategiaan. Lisäksi selvitettiin, onko sukupuoli yhteydessä oppijaminäkuvien sekä suoritusstrategioiden muutokseen ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Tutkimuksen aineisto on osa Jyväskylän yliopiston FLARE-hanketta. Tähän tutkimukseen osallistui 190 oppilasta Keski-Suomesta. Aineisto on kerätty kolmelta eri mittauspisteeltä jokaisen vuosiluokan keväällä. Aineisto analysoitiin Spearmanin korrelaatiokertoimen sekä toistettujen mittausten varianssi-analyysin avulla.
Tehtäväsuuntautuneen strategian ja matematiikan oppijaminäkuvan välillä löytyi yhteys kaikilla luokka-asteilla. Tehtäväsuuntautunut strategia oli positiivisesti yhteydessä myös lukemisen oppijaminäkuvaan ensimmäisellä ja kolmannella luokalla. Tehtävää välttelevä strategia oli negatiivisesti yhteydessä matematiikan oppijaminäkuvaan toisella ja kolmannella luokalla. Matematiikan oppijaminäkuva heikkeni merkitsevästi sekä ensimmäisen ja kol-mannen luokan että toisen ja kolmannen luokan välillä. Lukemisen oppija-minäkuva heikkeni ensimmäisen ja kolmannen luokan välillä. Ainoastaan matematiikan oppijaminäkuvassa sukupuolella oli merkitystä. Poikien matematiikan oppijaminäkuva oli tyttöjen oppijaminäkuvaa parempi jokaisella luokka-asteella. Tarkasteltaessa suoritusstrategioiden käyttöä voi todeta, että molempien suoritusstrategioiden käyttö vähenee ensimmäisen ja kolmannen luokan välillä.
Tulokset oppijaminäkuvien ja suoritusstrategioiden yhteyksistä toivat uutta tietoa vähän tutkitusta asiasta. Kouluissa olisi tärkeää tukea oppilaita niin, että he eivät käyttäisi välttelevää suoritusstrategiaa, joka voi olla yhteydessä huonoon oppijaminäkuvaan. Opettajankoulutuksessa pitäisi kiinnittää huomio siihen, että valmistuvat opettajat ymmärtävät oppijaminäkuvan kehitystä ja pystyvät tukemaan oppilaita positiivisen oppijaminäkuvan muodostuksessa.
|
|---|