Ympäristöliikkeiden toiminnan kehykset ja mobilisaatio

Kansalaistoiminta ja yhteiskunnalliset liikkeet ovat olennainen osa sosiologian tutkimuskohteita sekä ovat saaneet huomiota Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden- ja filosofian laitoksella yhtenä sosiologian maisterivaiheen opintosuuntana. Yhdistän tutkielmassani sekä kansalaistoiminnan ja yhte...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kähkönen, Nea
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77858
Description
Summary:Kansalaistoiminta ja yhteiskunnalliset liikkeet ovat olennainen osa sosiologian tutkimuskohteita sekä ovat saaneet huomiota Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden- ja filosofian laitoksella yhtenä sosiologian maisterivaiheen opintosuuntana. Yhdistän tutkielmassani sekä kansalaistoiminnan ja yhteiskunnallisten liikkeiden tarkastelun sen nykyaikaisen että perinteisenä nähdyn muotojen analysointiin, että kehyksien muotoutumisen ja mobilisaation tarkastelun informaatioajan teknologisten resurssien ollessa osa kansalaisten ulottuvilla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen median asemaa kahden eri tavalla organisoituneiden ympäristöliikkeiden toiminnassa ja mobilisaatiossa. Tarkasteltavanani on kaksi ympäristökonfliktin ympärille muodostunutta kansalaistoiminnan liikettä, joista toinen edustaa kolmannen sektorin perinteistä yhdistysmuotoista järjestäytynyttä liikettä, ja toinen neljännen sektorin aktiivisuuteen perustuvaa löyhää kansalaisaktivismin muotoa, jossa toimijat eivät ole jäsenenä yhdistyksessä. Neljännen sektorin aktivismia tarkastelen Stop-Talvivaara vesistöjen puolesta – For the lakes and rivers ympäristöliikkeen avulla, jonka toiminta ja viestintä toteutuu sosiaalisen median kautta. Vuonna 2008 Sotkamossa, Kainuussa aloitti Talvivaaran monimetallikaivos, jonka toiminnan ympäristöhaitat nousivat julkiseen keskusteluun. Talvivaaran ympäristöhaittoihin fokusoitunut keskustelu organisoitui erityisesti Facebookissa ja sitä varten perustelussa Stop-talvivaara ryhmässä.