| Yhteenveto: | Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen ammattikapellimestarin asiantuntijuutta. Päähuomio
kiinnitettiin hyvän kapellimestarin ominaisuuksiin eli tutkittiin, millaista on kapellimestarin
asiantuntijuus ja miten se rakentuu. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat
aiemmat kapellimestariuden ja asiantuntijuuden tutkimukset sekä muu kapellimestareista
saatavilla oleva aineisto. Asiantuntijuutta tarkasteltiin asiantuntijuuden tutkimuksissa
aiemmin esiteltyjen keskeisten elementtien kautta sekä kognitiivisesta, sosiaalisesta ja
tiedon luomisen näkökulmasta.
Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus, ja tutkimusaineisto kerättiin
puolistrukturoitujen yksilöhaastattelujen avulla. Haastatteluja tehtiin kahdeksan, ja haastateltavina
oli sekä kaupunginorkestereiden, sotilassoittokuntien että puhallinorkestereiden
ammattikapellimestareita. Analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua, tyypittelyä
ja narratiivien sisällönanalyysiä. Tutkimus osoitti, että hyvällä kapellimestarilla on
tiettyjä kapellimestarin ammatissa vaadittavia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä, hyvät
sosiaaliset taidot ja runsas musiikillinen substanssiosaaminen. Kapellimestarin asiantuntijuutta
ovat rakentamassa koulutus, kapellimestarin elämänsä aikana kohtaamat erilaiset
persoonat ja kokemukset. Kapellimestareiden asiantuntijuutta muovaavat lisäksi
eteen tulevat erilaiset orkesterit, kuorot ja työtehtävät, ja asiantuntijuus saavutetaan luovasti
oman persoonallisen tyylin kautta.
Olemassa olevien asiantuntijuuden tutkimusten valossa tutkimuksessa korostui
kapellimestarin asiantuntijuuden erityislaatuisuus, koska aiemmat asiantuntijuuden rakentumisesta
luodut mallit eivät soveltuneet sellaisinaan kuvaamaan kapellimestarin
asiantuntijuutta. Vaikka kapellimestarit ovat varsinaisessa työssään erittäin itsenäisiä, he
tarvitsevat silti muita ihmisiä matkallaan kohti asiantuntijuutta. Kapellimestarin asiantuntijuus
rakentuu kumulatiivisesti erilaisten elämän- ja työkokemusten kautta. Taustalla
on runsaasti pitkäaikaista oman instrumentin harjoittelua sekä kokemuksia yhteissoitosta.
Suomalainen kapellimestari näyttäytyy tässä tutkimuksessa moniulotteisena persoonallisuutena,
jota tutkimalla avautuu uusia ovia asiantuntijuuden tutkimuksen saloihin.
|
|---|