Kokonaisarkkitehtuuri ja teknologiaratkaisujen kehittäminen terveydenhuollon kontekstissa

Tämän pro gradu -tutkielman kohteena oli teknologiaratkaisujen suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon liittyvät menetelmät terveydenhuollon organisaatiossa. Terveydenhuollon toimintaympäristö on merkittävien muutosten pyörteessä ja muutostarpeisiin pyritään vastaamaan monin keinoin, kuten sai...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Harvia, Pirjo
Other Authors: Informaatioteknologian tiedekunta, Faculty of Information Technology, Informaatioteknologia, Information Technology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2021
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77291
Description
Summary:Tämän pro gradu -tutkielman kohteena oli teknologiaratkaisujen suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon liittyvät menetelmät terveydenhuollon organisaatiossa. Terveydenhuollon toimintaympäristö on merkittävien muutosten pyörteessä ja muutostarpeisiin pyritään vastaamaan monin keinoin, kuten sairaalarakentamisella ja tietojärjestelmähankinnoilla. Muutoksen keinoina ja menetelminä käytetään mm. Lean-ajattelua ja kokonaisarkkitehtuuria. Lean-ajattelu perustuu tarvelähtöisyyteen, asiakkaalle tuotettavaan arvoon ja hukan ja viiveiden minimoimiseen. Kokonaisarkkitehtuuri on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa organisaatio ja sen rakenteet ja toiminta visualisoidaan, kehitetään ja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena ja yhtenäisillä periaatteilla, menetelmillä ja kuvaustavoilla. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmiin kohdistuu ketteryyteen liittyviä muutostarpeita. Kohdeorganisaatiossa oli käynnissä rakennusinfrastruktuurin, toimintamallit ja teknologiat käsittävä ainutkertainen muutos ja tämä tarjosi mielekkään tutkimuskohteen teknologiaratkaisujen onnistumiseen liittyvälle tapaustutkimukselle. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2020 ja 2021 laadullisia metodeja hyödyntäen ja se analysointiin induktiivisesti. Tutkimuksessa tunnistettiin kuusi tekijää, jotka nousivat esille esimerkkitapauksien analysoinnissa. Nämä tekijät ovat: 1) kehittämisen tarvelähtöisyys 2) ketterien kehittämis- ja kokonaisarkkitehtuurimenetelmien käyttäminen 3) visualisoinnin hyödyntäminen kehittämisessä, toteutuksissa ja päätöksenteon tukena 4) osaamiseen hyödyntäminen tarvittavien ratkaisujen määrittelyssä ja kehittämisessä 5) kaikkien ratkaisua hyödyntävien sidosryhmien osallistaminen määrittely- ja toteutustyöhön 6) johtaminen ja päätöksenteko. Näiden tekijöiden havaittiin olevan keskeisessä roolissa vaikuttamassa onnistumiseen. Tutkimus auttoi ymmärtämään, mitkä tekijät on hyvä huomioida ja millaisilla menetelmillä teknologiaratkaisujen kehittämistä kannattaa toteuttaa monimutkaisissa asiantuntijaorganisaatioissa.