From a silly virus to an avalanche the Covid-19 discourses in The Guardian's online news articles during the early epidemic

The Guardian –lehden www-sivusto (theguardian.com) on yksi maailman seuratuimmista uutissivustoista. Koska sivusto on kansainvälinen ja saavuttaa laajan yleisön, sen julkaisemat artikkelit voivat vaikuttaa laajan ihmisjoukon käsitykseen ajankohtaisista tapahtumista ja ilmiöistä. Medioissa käytetyill...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Saariniemi, Sara
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2021
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77260
Description
Summary:The Guardian –lehden www-sivusto (theguardian.com) on yksi maailman seuratuimmista uutissivustoista. Koska sivusto on kansainvälinen ja saavuttaa laajan yleisön, sen julkaisemat artikkelit voivat vaikuttaa laajan ihmisjoukon käsitykseen ajankohtaisista tapahtumista ja ilmiöistä. Medioissa käytetyillä diskursseilla on vaikutusta oikeaan maailmaan, ja siksi on erityisen tärkeää kiinnittää siihen huomiota, miten koronavirusepidemian kaltaisia ilmiöitä käsitellään valtavirtamediassa. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia koronavirusdiskurssia valtavirtamediassa epidemian alussa. Valitsin kuusi koronavirukseen keskittyvää uutisartikkelia sekä kaksi pääkuvaa. Metodina käytin multimodaalista diskurssianalyysiä. Analyysi paljasti Covid-19 diskurssien noudattaneen aiempien epidemiadiskurssien tyypillisiä piirteitä epidemian alussa, uutisoinnissa käytettiin muun muassa katastrofi-, alien- sekä väkivaltametaforia. Haavoittuvaisuus epidemiassa sekä tartunnan vaarallisuus nousivat usein esille ja ilmenivät myös artikkeleiden kuvavalinnoissa. Uutisartikkelit kuitenkin myös välttelivät sensaationhakuisuutta esimerkiksi käyttämällä myös neutraaleja lääketieteen termejä, sekä hyödynsivät paljon asiantuntijoiden arvioita ja mielipiteitä. Epävarmuus epidemian kehityksestä esitettiin useimmiten neutraalisti. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä esimerkiksi epidemiadiskurssin piirteistä valtavirtamedian ulkopuolella, tai mahdollisesti epidemian loppuvaiheen diskurssia voisi tutkia. Lisäksi myös kuvien ja videoiden roolia epidemiadiskursseissa olisi mielenkiintoista tutkia laajemmin.