| Summary: | Tutkielmassa esitellään Alvin Plantingan teoriaa mahdollisista maailmoista, objektien ominaisuuksista mahdollisissa maailmoissa ja kritiikkiä Plantingan teoriaa kohtaan. Plantinga käyttää mahdollisten maailmojen käsitettä pyrkimyksessään vastata modaalilogiikan alalla vallitsevaan erimielisyyteen siitä, voiko ei-aktuaalisia objekteja olla olemassa. Plantinga määrittelee mahdolliset maailmat maksimaalisiksi mahdollisiksi asiaintiloiksi. Ainoastaan maailma, jossa elämme, on aktuaalinen ja muut mahdolliset maailmat eksistoivat siinä. Koska jokainen mahdollinen objekti eksistoi jossain mahdollisessa maailmassa ja mahdolliset maailmat eksistoivat aktuaalisessa maailmassa, niin kaikki objektit eksistoivat. Objekteilla on mahdollisissa maailmoissa kahdenlaisia ominaisuuksia: välttämättömiä ja satunnaisia. Välttämättömät ominaisuudet ovat olennaisia kunkin objektin perusolemukselle. Plantinga saa osakseen kritiikkiä teoriansa vaatiman paisuneen ontologian takia. Lisäksi Plantingan semantiikkaa kritisoidaan siitä, että se ei onnistu omien peruskäsitteidensä asianmukaisesta selittämisestä. Myös Plantingan perusolemuksen määritelmä saa osansa kritiikistä.
|
|---|