”Sanotaan, että naisen euro on 83 senttiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta” tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa

Tutkimukseni käsittelee yhteiskunnallisesti hyvinkin ajankohtaista aihetta – tasa-arvoa. Näkökulmaksi tasa-arvon tutkimiselle otan kriittisen diskurssianalyysin ja kriittisen feministisen tutkimuksen lähtökohdat. Selvitän siis yhteiskunnan valtarakenteiden näkyvyyttä kielen avulla. Tutkielmani tark...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kajanmaa, Salla
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77077
_version_ 1826225772989251584
author Kajanmaa, Salla
author2 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Kieli- ja viestintätieteiden laitos Department of Language and Communication Studies Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Kajanmaa, Salla Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Kieli- ja viestintätieteiden laitos Department of Language and Communication Studies Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Kajanmaa, Salla Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Kieli- ja viestintätieteiden laitos Department of Language and Communication Studies Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Kajanmaa, Salla
datasource_str_mv jyx
description Tutkimukseni käsittelee yhteiskunnallisesti hyvinkin ajankohtaista aihetta – tasa-arvoa. Näkökulmaksi tasa-arvon tutkimiselle otan kriittisen diskurssianalyysin ja kriittisen feministisen tutkimuksen lähtökohdat. Selvitän siis yhteiskunnan valtarakenteiden näkyvyyttä kielen avulla. Tutkielmani tarkoitus on selvittää, miten tasa-arvosta puhutaan, ja vaikuttaako näkökulmaan sekä käytettyyn kieleen kirjoittajan sukupuoli. Tarkoitukseni on diskurssien kautta korostaa kielen asemaa normien luojana sekä perehtyä tarkemmin siihen, miten nämä diskurssit syntyvät. Tavoitteeni on saada selville, millaisin kielellisin keinoin tasa-arvokeskustelua käydään. Haluan tutkia suhtautuvatko miehet ja naiset siihen eri tavoin. Haluan selvittää, näkyykö tämä asema kielellisinä valintoina miesten ja naisten kirjoitusten välillä. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Millaisia tasa-arvodiskursseja teksteistä löytyy? Millaisin kielellisin keinoin diskursseja luodaan? Onko sukupuolella väliä eri diskurssien tai sukupuolittuneen kielen käytössä? Miten naiset ja miehet käyttävät eri diskursseja? Selvitän diskurssit suhteuttamalla tekstissä näkyviä ilmiöitä – sanoja sekä metaforia – tämän hetken sosiaalisiin käytänteisiin ja vertaan niitä normittuneisiin valtasuhteisiin (Pietikäinen 2008: 208–209). Samalla jaolla tarkastelen teksteissä käytettyä kieltä sanatasolla ja tutkin etenkin sukupuolittuneita, geneerisiä ja piilomaskuliinisia ilmauksia ja sitä, erotteleeko kirjoittajan sukupuoli tällaisten ilmauksien käyttöä. Tutkimukseni asettuu toisaalta vahvasti sosiolingvistiseen perinteeseen ja ajatukseen siitä, että kieli luo yhteiskuntaa. Tutkittavana ovat siis merkitykset, joita kielellä luodaan eikä niinkään teksti itse. Toisaalta taas analyysissani vaikuttaa lingvistinen tekstintutkimus, koska sukupuolittunutta kieltä tutkittaessa keskitytään sanatasolla käytettäviin termeihin, joiden avulla sukupuolittuneisuutta luodaan. Suomen kielen on perinteisesti ajateltu olevan tasa-arvoinen lähinnä siitä syystä, että siinä ei ole sukupuolittuneita sanoja samalla tavalla kuin monissa muissa ja esimerkiksi suurimmassa osassa indoeurooppalaisista kielistä. Suomen kielessä on kuitenkin viitteitä samanlaisesta sukupuolittuneesta kielestä, jossa sanan perään lisätty suffiksi muuttaa merkityksen maskuliinisestä feminiiniseksi, esimerkiksi perijä – perijätär. Suomalaisista kielentutkijoista muun muassa Mila Engelberg väittää (2001), että kuten englannissa, myös suomen kielessä mies on yhtä kuin ihminen. Jatkan Engelbergin ajatuksia ja selvitän, miten sukupuolittunut kieli tulee esiin tutkimissani kolumneissa. Aineistona käytän Helsingin Sanomien ja Yleisradion kolumneita. Olen erotellut aineistosta kuusi eri diskurssia. Diskurssit ovat epäoikeudenmukaisuuden, suorituskeskeisyyden, taloudellisen hyödyn, sukupuolikokemusta korostava, arvovalinnan- ja urheiludiskurssi. Analyysissa käyn läpi, miten samaa diskurssia toistavat kolumnit toisintavat toisiaan, ja mitä kielellisiä keinoja käytetään diskurssien näkyväksi tuomisessa sekä kuka niitä käyttää. Tutkimukseni jatkaa tasa-arvokeskustelua ja feminististä kielentutkimusta tuoden mahdollisesti lisätietoa yhteiskunnan rakenteiden vaikutuksista kielenkäyttöön.
first_indexed 2021-07-12T20:00:22Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Lehtinen, Esa", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Kajanmaa, Salla", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2021-07-12T05:44:20Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2021-07-12T05:44:20Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2021", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77077", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Tutkimukseni k\u00e4sittelee yhteiskunnallisesti hyvinkin ajankohtaista aihetta \u2013 tasa-arvoa. N\u00e4k\u00f6kulmaksi tasa-arvon tutkimiselle otan kriittisen diskurssianalyysin ja kriittisen feministisen tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdat. Selvit\u00e4n siis yhteiskunnan valtarakenteiden n\u00e4kyvyytt\u00e4 kielen avulla.\n\nTutkielmani tarkoitus on selvitt\u00e4\u00e4, miten tasa-arvosta puhutaan, ja vaikuttaako n\u00e4k\u00f6kulmaan sek\u00e4 k\u00e4ytettyyn kieleen kirjoittajan sukupuoli. Tarkoitukseni on diskurssien kautta korostaa kielen asemaa normien luojana sek\u00e4 perehty\u00e4 tarkemmin siihen, miten n\u00e4m\u00e4 diskurssit syntyv\u00e4t. Tavoitteeni on saada selville, millaisin kielellisin keinoin tasa-arvokeskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n. Haluan tutkia suhtautuvatko miehet ja naiset siihen eri tavoin. Haluan selvitt\u00e4\u00e4, n\u00e4kyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 asema kielellisin\u00e4 valintoina miesten ja naisten kirjoitusten v\u00e4lill\u00e4.\n\nTutkimuskysymyksi\u00e4ni ovat:\nMillaisia tasa-arvodiskursseja teksteist\u00e4 l\u00f6ytyy?\nMillaisin kielellisin keinoin diskursseja luodaan?\nOnko sukupuolella v\u00e4li\u00e4 eri diskurssien tai sukupuolittuneen kielen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4? Miten naiset ja miehet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t eri diskursseja?\nSelvit\u00e4n diskurssit suhteuttamalla tekstiss\u00e4 n\u00e4kyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 \u2013 sanoja sek\u00e4 metaforia \u2013 t\u00e4m\u00e4n hetken sosiaalisiin k\u00e4yt\u00e4nteisiin ja vertaan niit\u00e4 normittuneisiin valtasuhteisiin (Pietik\u00e4inen 2008: 208\u2013209). Samalla jaolla tarkastelen teksteiss\u00e4 k\u00e4ytetty\u00e4 kielt\u00e4 sanatasolla ja tutkin etenkin sukupuolittuneita, geneerisi\u00e4 ja piilomaskuliinisia ilmauksia ja sit\u00e4, erotteleeko kirjoittajan sukupuoli t\u00e4llaisten ilmauksien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tutkimukseni asettuu toisaalta vahvasti sosiolingvistiseen perinteeseen ja ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 kieli luo yhteiskuntaa. Tutkittavana ovat siis merkitykset, joita kielell\u00e4 luodaan eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n teksti itse. Toisaalta taas analyysissani vaikuttaa lingvistinen tekstintutkimus, koska sukupuolittunutta kielt\u00e4 tutkittaessa keskityt\u00e4\u00e4n sanatasolla k\u00e4ytett\u00e4viin termeihin, joiden avulla sukupuolittuneisuutta luodaan.\n\nSuomen kielen on perinteisesti ajateltu olevan tasa-arvoinen l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 ei ole sukupuolittuneita sanoja samalla tavalla kuin monissa muissa ja esimerkiksi suurimmassa osassa indoeurooppalaisista kielist\u00e4. Suomen kieless\u00e4 on kuitenkin viitteit\u00e4 samanlaisesta sukupuolittuneesta kielest\u00e4, jossa sanan per\u00e4\u00e4n lis\u00e4tty suffiksi muuttaa merkityksen maskuliinisest\u00e4 feminiiniseksi, esimerkiksi perij\u00e4 \u2013 perij\u00e4t\u00e4r. Suomalaisista kielentutkijoista muun muassa Mila Engelberg v\u00e4itt\u00e4\u00e4 (2001), ett\u00e4 kuten englannissa, my\u00f6s suomen kieless\u00e4 mies on yht\u00e4 kuin ihminen. Jatkan Engelbergin ajatuksia ja selvit\u00e4n, miten sukupuolittunut kieli tulee esiin tutkimissani kolumneissa.\n\nAineistona k\u00e4yt\u00e4n Helsingin Sanomien ja Yleisradion kolumneita. Olen erotellut aineistosta kuusi eri diskurssia. Diskurssit ovat ep\u00e4oikeudenmukaisuuden, suorituskeskeisyyden, taloudellisen hy\u00f6dyn, sukupuolikokemusta korostava, arvovalinnan- ja urheiludiskurssi. Analyysissa k\u00e4yn l\u00e4pi, miten samaa diskurssia toistavat kolumnit toisintavat toisiaan, ja mit\u00e4 kielellisi\u00e4 keinoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n diskurssien n\u00e4kyv\u00e4ksi tuomisessa sek\u00e4 kuka niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\n\nTutkimukseni jatkaa tasa-arvokeskustelua ja feministist\u00e4 kielentutkimusta tuoden mahdollisesti lis\u00e4tietoa yhteiskunnan rakenteiden vaikutuksista kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Miia Hakanen (mihakane@jyu.fi) on 2021-07-12T05:44:20Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2021-07-12T05:44:20Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2021", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "69", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "\u201dSanotaan, ett\u00e4 naisen euro on 83 sentti\u00e4, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta\u201d : tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202107124262", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Humanities and Social Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Kieli- ja viestint\u00e4tieteiden laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Language and Communication Studies", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Suomen kieli", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Finnish", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "309", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "feministinen tutkimus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "tasa-arvo", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "diskurssintutkimus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kielenk\u00e4ytt\u00f6", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "feminismi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_77077
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:54:54Z
main_date 2021-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2021
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/f646f3c3-5db1-410f-a4a0-d7be4b906372\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202107124262.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2021
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Kajanmaa, Salla ”Sanotaan, että naisen euro on 83 senttiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta” : tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa Suomen kieli Finnish 309 feministinen tutkimus tasa-arvo diskurssintutkimus kielenkäyttö feminismi
title ”Sanotaan, että naisen euro on 83 senttiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta” : tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa
title_full ”Sanotaan, että naisen euro on 83 senttiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta” : tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa
title_fullStr ”Sanotaan, että naisen euro on 83 senttiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta” : tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa ”Sanotaan, että naisen euro on 83 senttiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta” : tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa
title_full_unstemmed ”Sanotaan, että naisen euro on 83 senttiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta” : tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa ”Sanotaan, että naisen euro on 83 senttiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta” : tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa
title_short ”Sanotaan, että naisen euro on 83 senttiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta”
title_sort sanotaan että naisen euro on 83 senttiä mutta miehen vuosi on 11 kuukautta tasa arvokeskustelua hs n ja ylen kolumneissa
title_sub tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa
title_txtP ”Sanotaan, että naisen euro on 83 senttiä, mutta miehen vuosi on 11 kuukautta” : tasa-arvokeskustelua HS:n ja Ylen kolumneissa
topic Suomen kieli Finnish 309 feministinen tutkimus tasa-arvo diskurssintutkimus kielenkäyttö feminismi
topic_facet 309 Finnish Suomen kieli diskurssintutkimus feminismi feministinen tutkimus kielenkäyttö tasa-arvo
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77077 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202107124262
work_keys_str_mv AT kajanmaasalla sanotaanettänaiseneuroon83senttiämuttamiehenvuosion11kuukauttatasaarvokeskusteluah