| Summary: | Median rooli mielikuvien ja stereotypioiden rakentajana on suuri. Median korostamat teemat rakentavat
aktiivisesti kuvaa eri toimijoiden olemuksesta. Maahanmuuttajien tapauksessa tämä voi merkitä
rasististen stereotypioiden kehittymistä. Tässä työssä maahanmuuttajien rakentumista mediassa
tarkastellaan aktiivisuuden käsitteen kautta. Aktiivisuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa yksilön
kykyä vaikuttaa omaan toimintaansa.
Aktiivisuuden käsitettä avataan myös kahden muun käsitteen, passiivisuuden ja osallisuuden kautta.
Passiivisuudella tarkoitetaan yksilön kyvyttömyyttä vaikuttaa omaan elämäänsä ja osallisuudella
tarkoitetaan yksilön kuuluvuuden tunnetta yhteiskunnassa.
Tämän työn tarkoituksena on tarkastella kahden eri mediakonsernin tapaa rakentaa aktiivisuuden
käsitettä liittyen maahanmuuttajiin. Työssä käytetään diskurssianalyyttistä metodia, jonka avulla
aineistosta poimitaan siitä ilmaantuvia teemoja. Aineistosta nousi kolme eri diskurssia:
passiivisuusdiskurssi, avuttomuusdiskurssi ja maahanmuuttajat apuna diskurssi.
Kolmesta diskurssista nousi taloudellinen merkitys tärkeäksi tekijäksi. Maahanmuuttajien aktiivisuus
liitettiin usein näiden kykyyn työllistyä, mikä myös liitettiin positiiviseksi tekijäksi yhteiskuntaan
integroitumisen kannalta. Taloudellisten tekijöiden lisäksi maahanmuuttajiin liittyvä passiiviisuus
ilmeni esimerkiksi terveydellisissä tekijöissä. Turvapaikanhakijat jotka tarvitsivat apua
mielenterveytensä kanssa kuvattiin uhreina joita yhteiskunnan tehtävä on auttaa ohjaamalla näitä
oikeaan suuntaan. Maahanmuuttajien kuvaileminen yksiuloitteisella tavalla, kuten vain taloudellisena
toimijana ei välttämättä lisää tämän osallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Maahanmuuttajien
kuvaileminen moniuloitteisina ja inhimillisinä olentoina voisi auttaa lähestyttävämmän kuvan
rakentumisen kanssa median kuluttajille.
|
|---|