| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kielen kehityksen keskeisiä osa-alueita tarkennetaan eri kokoisten kuntien paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Lisäksi tarkasteltiin, mitkä pedagogiset näkökulmat esiintyvät kyseisissä tarkennuksissa.
Tutkimukseen valikoitui satunnaisotannalla yhteensä 45 paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tutkimuksen lähestymistapana oli dokumenttianalyysi ja analyysi mukaili teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Eri kokoisten kuntien välisessä tarkastelussa hyödynnettiin Tilastokeskuksen kolmeluokkaista kuntaryhmitysluokittelua (2019).
Tutkimus osoitti, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat tarkentavat kielen kehityksen keskeisiä osa-alueita eri tavoin. Kaupunkimaiset kunnat nostivat paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissaan eniten kielen kehitystä tarkentavia virkkeitä (n=70). Seuraavaksi eniten tarkentavia virkkeitä oli maaseutumaisilla kunnilla (n=57) ja puolestaan vähiten niitä ilmeni taajaan asutetuilla kunnilla (n=28). Eri kuntaryhmät painottivat sisältöjään eri pedagogisista näkökulmista. Kaupunkimaiset kunnat korostivat pedagogista suunnittelua, kun taajaan asutetut -ja maaseutumaiset kunnat nostivat kielen kehitystä tukevissa painotuksissaan tietoisen kielen ja apuvälineiden keskeiseksi lähestymistavaksi.
Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat edustavat varhaiskasvatuksen paikallista painotusta ja varhaiskasvatuksen toteutumista. Tutkimuksen tulos osoittaa, että suurien kuntien paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat tarkensivat kielen kehityksen keskisiä osa-alueita laajemmin, kuin muiden kuntaryhmien varhaiskasvatussuunnitelmat. Tämä antaa myös eri kunnissa varhaiskasvatuksen henkilöstölle erilaiset lähtökohdat kielen kehitystä tukevaan toimintaan.
|
|---|