Laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa

Hyökkäys on olennainen suoritus lentopallossa. Hyökkäystehokkuuden perusteella voidaan erotella paremmin ja huonommin menestyneet joukkueet toisistaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyökkäystehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä naisten ja miesten eroavaisuuksia huippulentopallossa....

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Koponen, Susanna
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2021
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76862
_version_ 1828193064022179840
author Koponen, Susanna
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Koponen, Susanna Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Koponen, Susanna Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Koponen, Susanna
datasource_str_mv jyx
description Hyökkäys on olennainen suoritus lentopallossa. Hyökkäystehokkuuden perusteella voidaan erotella paremmin ja huonommin menestyneet joukkueet toisistaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyökkäystehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä naisten ja miesten eroavaisuuksia huippulentopallossa. Aineisto koostui vuoden 2019 naisten ja miesten EM-kilpailuiden otteluiden yleispelaajien ja hakkureiden hyökkäyksistä (n = 5 472) 1-, 2-, 4- ja 6-paikoilta. Hyökkäysten videoanalysointi tehtiin Dartfish- ohjelmistolla. Analysoinnissa huomioitiin hyökkäystä edeltävät olosuhteet sekä hyökkäyksen seuraukset. Tilastollinen analysointi suoritettiin IBM SPSS Statistics- ja Microsoft Excel 2010 -ohjelmistojen avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi määriteltiin p < 0,05.Tulosten toistettavuus testattiin Cohe- nin kapan (κ) avulla (n = 573). Hyväksyttäväksi raja-arvoksi asetettiin κ ≥ 0,75. Tutkimuksessa todettiin, että parempi vastaanoton ja puolustuksen laatu paransi hyökkäystehokkuutta (p < 0,001). Pelirooliltaan passarin suorittamat passit johtivat tehokkaampiin hyökkäyksiin verrattuna muiden peliroolien suorittamiin passeihin (hyökkäystehokkuus (HT) 27,7 % vrt. 15,5 %, p < 0,001). Nopeampi passitempo lisäsi hyökkäystehokkuutta (p < 0,001). Hyökkäyksen tehokkuus oli parempi aloitussyötön jälkeisissä hyökkäyksissä (vastaanottohyökkäys) verrattuna sen jälkeisiin hyökkäyksiin (jatkopallohyökkäys) (naiset 26,2 % vrt. 20,8 %, p < 0,05; miehet 31,9 % vrt. 21,2 %, p < 0,001). Tehokkaammaksi hyökkäyspaikaksi osoittautui 6-paikka (HT 30,1 %). Vastaanottovaiheessa 6-paikka säilytti tehokkaimman hyökkäyspaikan aseman (HT 40,2 %), kun puolestaan jatkopalloissa 2-paikka osoittautui tehokkaimmaksi paikaksi (HT 25,0 %). Hakkurit hyökkäsivät tehokkaimmin 2-paikalta (HT 28,5 %), kun taas yleispelaajat 6-paikalta (HT 32,4 %). Kova hyökkäystekniikka oli sijoitushyökkäyksiä tehokkaampi (HT 27,9 % vrt. 17,2 %, p < 0,001). Hyökkäys oli tehokkain yhden pelaajan valmista torjuntaa vastaan (HT 39,3 %) sekä kahden pelaajan keskeneräistä torjuntaa vastaan (HT 46,0 %). Miehet olivat naisia tehokkaampia 1- (HT 31,3 % vrt. 19,0 %, p < 0,05) ja 6-paikan (HT 41,9 % vrt. 21,6 %, p < 0,01) hyökkäyksissä. Miesten hyökkäystempo oli nopeampi kuin naisten (p < 0,001). Sijoitushyökkäystekniikoista naiset käyttivät miehiä enemmän peippiä hyökkäyksissään (14,8 % vrt. 9,0 %, p < 0,001), kun taas miehet hyökkäsivät naisia enemmän tsekki- ja voimapeippitekniikkaa käyttäen (6,5 % vrt. 4,5 % ja 4,4 % vrt. 1,7 %, p < 0,001). Miehillä kova torjunnan ohittava hyökkäystekniikka oli tehokkaampi kuin naisilla (HT 34,9 % vrt. 26,0 %, p < 0,05). Tässä tutkimuksessa saadut tulokset kuvastavat eurooppalaista huippulentopallon tilaa. Vastaanotto- vaihe ja sen tehokkuus ovat korostuneet pelissä. Erityisesti hyökkäyspelin nopeus parantaa hyökkäyksen tehokkuutta. Tehokkaan hyökkäyksen suorittaminen on kuitenkin riippuvaista muodostuneista hyökkäysolosuhteista, jonka vuoksi pelissä vaaditaan myös monipuolisten hyökkäysratkaisujen suorittamista. Miehet osoittivat tehokkaampaa hyökkäyspeliä naisiin verrattuna. Peliä kuvastavat olosuhteet on huomioitava harjoittelussa. Hyökkäyspelaamisen kehittäminen tehokkaammaksi parantaa voiton mahdollisuutta. Attack is an essential performance in volleyball. Attack efficiency differentiates a team ́s success. The purpose of this study was to examine factors influencing attack efficiency and to compare differences between women and men in elite-level volleyball. The data consisted of the attacks of outside players and opposite players from zones 1, 2, 4, and 6 in the 2019 women’s and men’s European Volleyball Championship matches (n = 5 472). The videos were analysed by using Dartfish. The analysis took into account the pre-attack conditions as well as the con- sequences of the attack. A statistical analysis was performed using IBM SPSS Statistics and Microsoft Excel 2010 softwares. The limit of statistical significance was defined as p < .05. The repeatability of the results was tested by using Cohen's Kapan (κ) (n = 573). The acceptable limit was κ ≥ .75. The study found that better quality of reception and defense improved attack efficiency (p < .001). The sets performed by a setter resulted in more effective attacks compared to the sets performed by players in other roles (attack efficiency (AE) 27.7 % vs. 15.5 %, p < .001). A faster setting tempo also increased attack efficiency (p < .001). The attack efficiency was highest during the serve-reception attack phase when compared to the counter-attack phase (AE women 26.2 % vs. 20.8 %, p < .05; AE men 31.9 % vs. 21.2 % p < .001). Zone 6 proved to be the most effective attacking zone (AE 30.1 %). During serve- reception phase, zone 6 remained to be the most effective attacking zone (AE 40.2 %), while during counterattacks, zone 2 proved to be the most effective zone (AE 25.0 %). Opposite players attacked most effectively from zone 2 (AE 28.5 %), while outside players attacked most effectively from zone 6 (AE 32.4 %). The hard spike techniques were more effective than the soft spikes (AE 27.9 % vs. 17.2 %, p < .001). The attack was most effective against a one player block (AE 39.3 %) and against an uncomplete block by two blockers (AE 46.0 %). Men were more efficient in zone 1 (AE 31.3 vs. 19.0 %, p < .05) and zone 6 (AE 41.9 % vs. 21.6 %, p < .01) attacks than women. The setting tempo was higher (p < .001) in men ́s attacks. Women used the tip technique more often (14.8 % vs. 9.0 %, p < .001) than men, but men used the soft spike and the power tip techniques more (6.5 % vs. 4.5 % and 4.4 % vs 1.7 %, p < .001) than women. Men ́s hard spikes without a block touch were more efficient than women ́s (AE 34.9 % vs. 26.0 %, p < .05). The results of the present study reflect the state of elite-level volleyball in Europe. The serve-reception phase and its efficiency are emphasized in the game. Especially the attack tempo improves the attack efficiency. However, performing an efficient attack depends on the developing game situation. Different attack solutions are needed during the game. Men represent higher attack efficiency compared to women. Game-like conditions should be taken into consideration in the training. Developing the efficiency of the attacking game will improve the chance to win.
first_indexed 2021-06-28T20:01:34Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Ahtiainen, Juha", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "H\u00e4yrinen, Mikko", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Koponen, Susanna", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2021-06-28T13:18:01Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2021-06-28T13:18:01Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2021", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76862", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Hy\u00f6kk\u00e4ys on olennainen suoritus lentopallossa. Hy\u00f6kk\u00e4ystehokkuuden perusteella voidaan erotella paremmin ja huonommin menestyneet joukkueet toisistaan. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ystehokkuuteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 naisten ja miesten eroavaisuuksia huippulentopallossa.\n\nAineisto koostui vuoden 2019 naisten ja miesten EM-kilpailuiden otteluiden yleispelaajien ja hakkureiden hy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4 (n = 5 472) 1-, 2-, 4- ja 6-paikoilta. Hy\u00f6kk\u00e4ysten videoanalysointi tehtiin Dartfish- ohjelmistolla. Analysoinnissa huomioitiin hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t olosuhteet sek\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksen seuraukset. Tilastollinen analysointi suoritettiin IBM SPSS Statistics- ja Microsoft Excel 2010 -ohjelmistojen avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi m\u00e4\u00e4riteltiin p < 0,05.Tulosten toistettavuus testattiin Cohe- nin kapan (\u03ba) avulla (n = 573). Hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi raja-arvoksi asetettiin \u03ba \u2265 0,75.\n\nTutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 parempi vastaanoton ja puolustuksen laatu paransi hy\u00f6kk\u00e4ystehokkuutta (p < 0,001). Pelirooliltaan passarin suorittamat passit johtivat tehokkaampiin hy\u00f6kk\u00e4yksiin verrattuna muiden peliroolien suorittamiin passeihin (hy\u00f6kk\u00e4ystehokkuus (HT) 27,7 % vrt. 15,5 %, p < 0,001). Nopeampi passitempo lis\u00e4si hy\u00f6kk\u00e4ystehokkuutta (p < 0,001). Hy\u00f6kk\u00e4yksen tehokkuus oli parempi aloitussy\u00f6t\u00f6n j\u00e4lkeisiss\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksiss\u00e4 (vastaanottohy\u00f6kk\u00e4ys) verrattuna sen j\u00e4lkeisiin hy\u00f6kk\u00e4yksiin (jatkopallohy\u00f6kk\u00e4ys) (naiset 26,2 % vrt. 20,8 %, p < 0,05; miehet 31,9 % vrt. 21,2 %, p < 0,001). Tehokkaammaksi hy\u00f6kk\u00e4yspaikaksi osoittautui 6-paikka (HT 30,1 %). Vastaanottovaiheessa 6-paikka s\u00e4ilytti tehokkaimman hy\u00f6kk\u00e4yspaikan aseman (HT 40,2 %), kun puolestaan jatkopalloissa 2-paikka osoittautui tehokkaimmaksi paikaksi (HT 25,0 %). Hakkurit hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t tehokkaimmin 2-paikalta (HT 28,5 %), kun taas yleispelaajat 6-paikalta (HT 32,4 %). Kova hy\u00f6kk\u00e4ystekniikka oli sijoitushy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 tehokkaampi (HT 27,9 % vrt. 17,2 %, p < 0,001). Hy\u00f6kk\u00e4ys oli tehokkain yhden pelaajan valmista torjuntaa vastaan (HT 39,3 %) sek\u00e4 kahden pelaajan keskener\u00e4ist\u00e4 torjuntaa vastaan (HT 46,0 %). Miehet olivat naisia tehokkaampia 1- (HT 31,3 % vrt. 19,0 %, p < 0,05) ja 6-paikan (HT 41,9 % vrt. 21,6 %, p < 0,01) hy\u00f6kk\u00e4yksiss\u00e4. Miesten hy\u00f6kk\u00e4ystempo oli nopeampi kuin naisten (p < 0,001). Sijoitushy\u00f6kk\u00e4ystekniikoista naiset k\u00e4yttiv\u00e4t miehi\u00e4 enemm\u00e4n peippi\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksiss\u00e4\u00e4n (14,8 % vrt. 9,0 %, p < 0,001), kun taas miehet hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t naisia enemm\u00e4n tsekki- ja voimapeippitekniikkaa k\u00e4ytt\u00e4en (6,5 % vrt. 4,5 % ja 4,4 % vrt. 1,7 %, p < 0,001). Miehill\u00e4 kova torjunnan ohittava hy\u00f6kk\u00e4ystekniikka oli tehokkaampi kuin naisilla (HT 34,9 % vrt. 26,0 %, p < 0,05).\n\nT\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa saadut tulokset kuvastavat eurooppalaista huippulentopallon tilaa. Vastaanotto- vaihe ja sen tehokkuus ovat korostuneet peliss\u00e4. Erityisesti hy\u00f6kk\u00e4yspelin nopeus parantaa hy\u00f6kk\u00e4yksen tehokkuutta. Tehokkaan hy\u00f6kk\u00e4yksen suorittaminen on kuitenkin riippuvaista muodostuneista hy\u00f6kk\u00e4ysolosuhteista, jonka vuoksi peliss\u00e4 vaaditaan my\u00f6s monipuolisten hy\u00f6kk\u00e4ysratkaisujen suorittamista. Miehet osoittivat tehokkaampaa hy\u00f6kk\u00e4yspeli\u00e4 naisiin verrattuna. Peli\u00e4 kuvastavat olosuhteet on huomioitava harjoittelussa. Hy\u00f6kk\u00e4yspelaamisen kehitt\u00e4minen tehokkaammaksi parantaa voiton mahdollisuutta.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Attack is an essential performance in volleyball. Attack efficiency differentiates a team \u0301s success. The purpose of this study was to examine factors influencing attack efficiency and to compare differences between women and men in elite-level volleyball.\n\nThe data consisted of the attacks of outside players and opposite players from zones 1, 2, 4, and 6 in the 2019 women\u2019s and men\u2019s European Volleyball Championship matches (n = 5 472). The videos were analysed by using Dartfish. The analysis took into account the pre-attack conditions as well as the con- sequences of the attack. A statistical analysis was performed using IBM SPSS Statistics and Microsoft Excel 2010 softwares. The limit of statistical significance was defined as p < .05. The repeatability of the results was tested by using Cohen's Kapan (\u03ba) (n = 573). The acceptable limit was \u03ba \u2265 .75.\n\nThe study found that better quality of reception and defense improved attack efficiency (p < .001). The sets performed by a setter resulted in more effective attacks compared to the sets performed by players in other roles (attack efficiency (AE) 27.7 % vs. 15.5 %, p < .001). A faster setting tempo also increased attack efficiency (p < .001). The attack efficiency was highest during the serve-reception attack phase when compared to the counter-attack phase (AE women 26.2 % vs. 20.8 %, p < .05; AE men 31.9 % vs. 21.2 % p < .001). Zone 6 proved to be the most effective attacking zone (AE 30.1 %). During serve- reception phase, zone 6 remained to be the most effective attacking zone (AE 40.2 %), while during counterattacks, zone 2 proved to be the most effective zone (AE 25.0 %). Opposite players attacked most effectively from zone 2 (AE 28.5 %), while outside players attacked most effectively from zone 6 (AE 32.4 %). The hard spike techniques were more effective than the soft spikes (AE 27.9 % vs. 17.2 %, p < .001). The attack was most effective against a one player block (AE 39.3 %) and against an uncomplete block by two blockers (AE 46.0 %). Men were more efficient in zone 1 (AE 31.3 vs. 19.0 %, p < .05) and zone 6 (AE 41.9 % vs. 21.6 %, p < .01) attacks than women. The setting tempo was higher (p < .001) in men \u0301s attacks. Women used the tip technique more often (14.8 % vs. 9.0 %, p < .001) than men, but men used the soft spike and the power tip techniques more (6.5 % vs. 4.5 % and 4.4 % vs 1.7 %, p < .001) than women. Men \u0301s hard spikes without a block touch were more efficient than women \u0301s (AE 34.9 % vs. 26.0 %, p < .05).\n\nThe results of the present study reflect the state of elite-level volleyball in Europe. The serve-reception phase and its efficiency are emphasized in the game. Especially the attack tempo improves the attack efficiency. However, performing an efficient attack depends on the developing game situation. Different attack solutions are needed during the game. Men represent higher attack efficiency compared to women. Game-like conditions should be taken into consideration in the training. Developing the efficiency of the attacking game will improve the chance to win.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Miia Hakanen (mihakane@jyu.fi) on 2021-06-28T13:18:01Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2021-06-28T13:18:01Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2021", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "81", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "lajianalyysi", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Laitahy\u00f6kk\u00e4\u00e4jien hy\u00f6kk\u00e4ystehokkuuden analyysi huippulentopallossa", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202106284052", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.collaborator", "value": "community", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "collaborator", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.initiative", "value": "student", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "initiative", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "joukkueurheilu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "taktiikka", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lentopallo", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hy\u00f6kk\u00e4ys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "pelianalyysi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_76862
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:01:35Z
main_date 2021-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2021
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/25319c87-97b3-4dfe-ad4e-6921191b0041\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202106284052.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2021
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Koponen, Susanna Laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa lajianalyysi Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 joukkueurheilu taktiikka lentopallo hyökkäys pelianalyysi
title Laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa
title_full Laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa
title_fullStr Laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa Laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa
title_full_unstemmed Laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa Laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa
title_short Laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa
title_sort laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa
title_txtP Laitahyökkääjien hyökkäystehokkuuden analyysi huippulentopallossa
topic lajianalyysi Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 joukkueurheilu taktiikka lentopallo hyökkäys pelianalyysi
topic_facet 5013 Science in Sport Coaching and Fitness Testing Valmennus- ja testausoppi hyökkäys joukkueurheilu lajianalyysi lentopallo pelianalyysi taktiikka
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76862 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202106284052
work_keys_str_mv AT koponensusanna laitahyökkääjienhyökkäystehokkuudenanalyysihuippulentopallossa