| Yhteenveto: | Disney on yksi maailman suurimpia yhtiöitä, ja Disneyn animaatiot ovat useille ihmisille
kallisarvoinen pala lapsuutta, johon palataan uudestaan ja uudestaan. Osa Disneyn vetovoimasta
tulee sen monipuolisesta huumorista, joka vetoaa eri ikäluokkiin. Huumori taas on
monivivahteinen ja tärkeä yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja kielellinen ilmiö, jota esiintyy
kaikkialla, niin taukohuoneissa kuin elokuvissa.
Tämä tutkielma käsittelee huumoria Disneyn animaatioissa multimodaalisesti sekä Bergerin
(1997) huumorin keinojen kautta. Dataan kuuluu kolme Disney-renesanssin (1989–1999)
animaatioelokuvaa: Aladdin (1992), Lion King (1994) sekä Mulan (1998). Tutkielman tarkoitus
on selvittää, mitä Bergerin (1997) huumorin keinoja on käytetty elokuvissa, miten huumoria on
rakennettu näiden keinojen avulla, sekä minkä tyyppistä huumoria Disneyn elokuvat sisältävät.
Tutkimuksessa elokuvista tunnistettiin Bergerin (1997) 45:stä huumorin keinosta 33 keinoa.
Tutkimuksen mukaan elokuvat sisälsivät huumorin kaikkia kolmea päälajia: niin verbaalista,
visuaalista kuin fyysistä huumoria. Tutkimuksessa selvisi, että elokuvat sisälsivät huumoria
paljon ja monipuolisesti. Tutkituissa elokuvissa huumoria rakennettiin monien keinojen avulla
sekä yhdistelemällä eri huumorin keinoja että huumorilajeja. Visuaalinen huumori usein tehosti
verbaalista huumoria tai selvensi sitä. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että elokuvat sisälsivät
kohdennettua huumoria ja että huumoria oli myös kohdennettu aikuisille. Disney-renesanssin
elokuvien huumoria pystyttiin myös alustavasti havainnoimaan tutkimuksen avulla, mutta
tarkempia johtopäätöksiä varten tulisi tutkia useampaa, ellei kaikkia aikakauden tuotoksia.
Tämä tutkimus lisää ymmärrystä huumorista, sen keinoista sekä Disney elokuvissa esiintyvistä
huumorin lajeista. Kielitieteen tutkimukset animaatioiden huumorin parissa usein keskittyvät
huumorin kääntämiseen ja sen vertailuun. Tämä saattaa jättää itse huumorin rakentumisen
huomioimatta. Tämä tutkimus halusi keskittyä itse huumoriin ja sen rakentumiseen
multimodaalisessa alustassa sekä tarjota uudenlaisen näkökulman. Huumori on subjektiivista,
mikä on hyvä ottaa huomioon tässä tutkimuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että toiset tutkijat
saattavat löytää elokuvista huumoria eri tavoilla. Tämä taas todistaa kuinka monipuolinen ja
mielenkiintoinen ilmiö huumori on. Huumorin tutkiminen tarjoaa tietoa sen rakentumisesta ja tätä
tietoa voidaan käyttää huumorin luomiseen erilaisilla alustoilla. Huumorin keinojen tutkiminen
animaatioissa antaa myös välineitä opettajille ja oppilaille huumorin ja kirjallisuuden
tehokeinojen oppimiseen ja opettamiseen.
|
|---|