| Yhteenveto: | Tutkielmassa on tarkasteltu keskustaopiskelijoiden poliittisten liittokokousaloitteiden merkitystä sisäisen demokratian toteutumisen näkökulmasta, jossa on hyödynnetty osittaista aineisto- ja teorialähtöistä laadullista tutkimuslähtökohtaa. Sisäisen demokratian näkökulma on rakentunut pitkälti Michelsin (1986) oligarkian rautainen lain sekä keskustan sisäistä päätöksentekoon keskittyneen kirjallisuuden pohjalle. Michelsin (1986) mukaan organisoituminen on yhteisölle välttämätöntä, jos se haluaa säilyttää demokraattiset toimintatavat – samalla se kuitenkin luo organisaatiolle oligarkkisia rakenteita. Samalla tutkimusta on peilattu keskustan sisäiseen päätöksentekoon, jossa puoluekokousaloitteille on nähty merkitystä jäsenistön sisäisessä päätöksenteossa. Tutkimus sisältää keskustaopiskelijoiden vuosien 2010–2015 liittokokousten liittokokousaineiston tarkastelun, joka sisältää lähes 100 poliittisista liittokokousaloitetta. Kiinnostus poliittisiin liittokokousaloitteisiin on siis ollut suurta, ja se osaltaan kertoo aloitteiden merkityksellisyydestä. Sisäisen demokratian näkökulmasta poliittisilla liittokokousaloitteilla on kahdenlaista merkitystä: ne ovat osaltaan sisäisen päätöksenteon yksi demokraattinen väline vaikuttaa liiton linjoihin, mutta samalla niiden avulla on mahdollista luoda poliittista ja ohjelmallista keskustelua. Tutkimus on kuitenkin rajallinen, eikä sen pohjalta voida vielä vetää merkittäviä johtopäätöksiä aloitejärjestelmän merkityksellisyydestä – tutkimus toimiikin aloitteena laajemmalle liittokokousaloitejärjestelmän tutkimukselle.
|
|---|